Myrskybongarit innostuvat, kun luonto näyttää voimiaan. Luonnonilmiöitä voi ihastella niin mökin kuistilta kuin netistäkin. Innokkaimmat myrskybongarit pakkaavat auton ja lähtevät etsimään kovia kelejä.
Lämpenee vai kylmenee – heikkeneekö Golf-virta?
Paleoklimatologia tutkii muinaisia ilmastoja. Menneitä, ilmaston muuttumiseen kytkeytyviä merivirtojen häiriötä tarkastelemalla voidaan ennustaa tulevaa.
Metsässä ilman opettajaa
Vapaampi maasto-opiskelu voi synnyttää oppilaiden kesken spontaaneja oheisleikkejä ja tarinoita, mutta juuri se voi olla arvokasta myös opiskelun kannalta.
Tyyntä myrskyjen välissä
Nokkosperhosia, lanttuperhosia, keisarinviittoja. Amiraaleja, neitoperhosia ja ohdakeperhosia. Kuluneena kesänä kaunopunahatut kukkivat komeampina kuin koskaan ja perhosia lepatteli kukissa ruuhkaksi asti. Heinäkuun helteissä kotipuutarhurit saivat olla ahkerasti kastelemassa istutuksiaan.
Kaikkien aistien soidinmenot
Lintujen soidinviestinnässä käytetään laulun lisäksi monenlaisia värisignaaleja ja soidinkäyttäymistä, eleitä ja tansseja.
Tuhansia ”sukupuolia” ja erilaisia leviämiä
Kaikkialla luonnossa on sieniä, pieniä ja huomaamattomia sekä isoja ja näyttäviä lajeja. Sieniä on luonnossa jatkuvasti, joten jostain niitä täytyy tulla lisää – mutta miten?
Kertokaa sammakoiden kehityksestä – Biologian ylioppilaskirjoitusten historiaa 1921‒1969
Biologian yo-koekysymysten aiheet heijastelevat kullekin historialliselle ajanjaksolle tyypillisiä aiheita ja tuoreita tutkimustuloksia.
Kaikilla aisteilla
Jaahas, saappassa on reikä. Sukka kastuu. Kun saapas nousee märästä rahkasammaleesta, se päästää moiskahtavan äänen. Lumen alta juuri paljastunut lehtomainen korpipainanne tuoksuu suolta, siinä on maatuvien kasvien ja seisovan veden tuoksua, mutta myös kirpeyttä ja kevättä, uuden alkua.
Pohjoinen aamurusko
Pohjoisen taivaalla tanssivat revontulet ovat vaikuttava luonnonilmiö, joka on kiehtonut ihmisiä aikojen alusta.
Kansainvälinen supersopimus suojelee ilmakehää
Otsonikadon torjuntaa voidaan pitää ympäristönsuojelun menestystarinana, sillä kaikki maailman valtiot ovat allekirjoittaneet Montrealin pöytäkirjan. Sopimus kieltää otsonikerrosta vaurioittavien yhdisteiden valmistamisen ja käytön ja sen avulla on voitu vähentää 99 prosenttia otsonikerrosta tuhoavista päästöistä. Samalla on hillitty merkittävästi ilmaston lämpenemistä.