Myrskybongarit innostuvat, kun luonto näyttää voimiaan. Luonnonilmiöitä voi ihastella niin mökin kuistilta kuin netistäkin. Innokkaimmat myrskybongarit pakkaavat auton ja lähtevät etsimään kovia kelejä.
![](https://www.naturalehti.fi/wordpress/wp-content/uploads/2021/09/myrskyn-katsastajat-AdobeStock_98556838-1.jpg)
Myrskybongarit innostuvat, kun luonto näyttää voimiaan. Luonnonilmiöitä voi ihastella niin mökin kuistilta kuin netistäkin. Innokkaimmat myrskybongarit pakkaavat auton ja lähtevät etsimään kovia kelejä.
Paleoklimatologia tutkii muinaisia ilmastoja. Menneitä, ilmaston muuttumiseen kytkeytyviä merivirtojen häiriötä tarkastelemalla voidaan ennustaa tulevaa.
Vapaampi maasto-opiskelu voi synnyttää oppilaiden kesken spontaaneja oheisleikkejä ja tarinoita, mutta juuri se voi olla arvokasta myös opiskelun kannalta.
Nokkosperhosia, lanttuperhosia, keisarinviittoja. Amiraaleja, neitoperhosia ja ohdakeperhosia. Kuluneena kesänä kaunopunahatut kukkivat komeampina kuin koskaan ja perhosia lepatteli kukissa ruuhkaksi asti. Heinäkuun helteissä kotipuutarhurit saivat olla ahkerasti kastelemassa istutuksiaan.
Lintujen soidinviestinnässä käytetään laulun lisäksi monenlaisia värisignaaleja ja soidinkäyttäymistä, eleitä ja tansseja.
Kaikkialla luonnossa on sieniä, pieniä ja huomaamattomia sekä isoja ja näyttäviä lajeja. Sieniä on luonnossa jatkuvasti, joten jostain niitä täytyy tulla lisää – mutta miten?
Biologian yo-koekysymysten aiheet heijastelevat kullekin historialliselle ajanjaksolle tyypillisiä aiheita ja tuoreita tutkimustuloksia.
Jaahas, saappassa on reikä. Sukka kastuu. Kun saapas nousee märästä rahkasammaleesta, se päästää moiskahtavan äänen. Lumen alta juuri paljastunut lehtomainen korpipainanne tuoksuu suolta, siinä on maatuvien kasvien ja seisovan veden tuoksua, mutta myös kirpeyttä ja kevättä, uuden alkua.
Pohjoisen taivaalla tanssivat revontulet ovat vaikuttava luonnonilmiö, joka on kiehtonut ihmisiä aikojen alusta.
Otsonikadon torjuntaa voidaan pitää ympäristönsuojelun menestystarinana, sillä kaikki maailman valtiot ovat allekirjoittaneet Montrealin pöytäkirjan. Sopimus kieltää otsonikerrosta vaurioittavien yhdisteiden valmistamisen ja käytön ja sen avulla on voitu vähentää 99 prosenttia otsonikerrosta tuhoavista päästöistä. Samalla on hillitty merkittävästi ilmaston lämpenemistä.