Maankuoren päällä on ohut kerros, josta kaikki elämä maapallolla on riippuvaista. Siinä kasvavat kasvit tuottavat muille eliöille happea ja ravintoa. Myös ihmiskunnan ruokkiminen edellyttää elävää viljelymaata jota tällä hetkellä on vain muutama prosentti koko maailman pinta-alasta.
Soiden hiilivaraston on arvioitu olevan jopa kahdeksan kertaa suurempi kuin metsien puuston biomassaan sitoutunut hiilivarasto. Myös kangasmetsissä maaperän hiilivarasto voi olla lähes kaksinkertainen puustoon nähden.
Vuorovaikutussuhteiden runsaus lisää ravinteiden saatavuutta ja parantaa maaperän rakennetta.
Maaperän hajoava orgaaninen aines luo perustan lajirikkaille ravintoketjuille. Jotkut maaperäeläimet viettävät osan elämästään myös maan pinnan yläpuolella.
Peltomaiden hiilivaraston kasvattaminen parantaa maan rakennetta ja voi esimerkiksi auttaa kasveja selviytymään paremmin ilmaston ääri-ilmiöistä, kuten poikkeuksellisen kuivista tai kosteista kesistä.
Ammattiviljelijät arvioivat viljelymaansa laatua ja kuntoa niin kutsutulla peltomaan laatutestillä, josta käytetään myös nimeä lapiodiagnoosi. Aistinvaraisilla havainnoilla ja yksinkertaisella tutkimusvälineistöllä maaperästä ja sen kunnosta voidaan saada yllättävän hyvä käsitys.
Iiris ja Tuomas Mattilan pelloilla kasvaa perinteisten viljojen lisäksi puita, pensaita ja kukkia. Ruuantuotannon lisäksi viljelijät huolehtivat maan kasvukunnosta ja etsivät ratkaisuja ilmastonmuutokseen.
Japanilainen bokashi-kompostointitapa säilyttää paremmin ravinteet, vähentää hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä ja nopeuttaa biojätteen muuntumista mullaksi jopa vuosilla perinteiseen kompostoriin verrattuna.
Joka syksy luonnossa tapahtuu väreiltään ainutlaatuinen ilmiö, ruska. Maaruska tuo oman lisänsä väriloistoon lehtipuuvaltaisessa Lapissa, jossa ruska on mahtavimmillaan.
Elokuussa julkaistu hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:n raportti ei jättänyt paljon tulkinnanvaraa: maankäytön kysymyksillä on erittäin suuri merkitys siihen, miten hiilidioksidipitoisuus maapallolla tulee asettumaan.
Luontoasiaa opetusvinkkelistä neljä kertaa vuodessa.
Tilaa Natura
Lataa verkkolehti (vain jäsenille)