Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitetään lahopuiden kääväkäslajiston välisiä suhteita ja siirretään uhanalaisten lajien sienirihmastoa lahopuurunkoihin alueilla, joilta lajit ovat paikallisesti kadonneet.
Tunteiden huomioiminen ilmastokasvatuksessa
Ilmastonmuutoksen käsittely opetuksessa ja kasvatuksessa on haastavaa, sillä opettajia ei ole tuettu riittävästi siinä, kuinka aiheeseen liittyviä tunteita tulisi huomioida rakentavalla tavalla.
Muutos on pysyvää, mutta tahtiin voi vaikuttaa
Kun juhannusruusut kukkivat marraskuussa ja Mäntsälässä seurataan lehmähaikaraa, joka on alunperin afrikkalaista alkuperää, tuntuvat maailmankirjat olevan mullin mallin. Valonmäärä sentään muuttuu entiseen tapaan, joten ihan sekaisin ei näille leveysasteille sopeutunut luontokaan voi mennä.
Teemana maaperä
Maankuoren päällä on ohut kerros, josta kaikki elämä maapallolla on riippuvaista. Siinä kasvavat kasvit tuottavat muille eliöille happea ja ravintoa. Myös ihmiskunnan ruokkiminen edellyttää elävää viljelymaata jota tällä hetkellä on vain muutama prosentti koko maailman pinta-alasta.
Maaperä on puustoa suurempi hiilivarasto
Soiden hiilivaraston on arvioitu olevan jopa kahdeksan kertaa suurempi kuin metsien puuston biomassaan sitoutunut hiilivarasto. Myös kangasmetsissä maaperän hiilivarasto voi olla lähes kaksinkertainen puustoon nähden.
Maaperän monimuotoisuus parantaa kasvua
Vuorovaikutussuhteiden runsaus lisää ravinteiden saatavuutta ja parantaa maaperän rakennetta.
Maaperän eliösto muokkaa ympäristöään
Maaperän hajoava orgaaninen aines luo perustan lajirikkaille ravintoketjuille. Jotkut maaperäeläimet viettävät osan elämästään myös maan pinnan yläpuolella.
Peltomaiden hiili kiertää nopeasti
Peltomaiden hiilivaraston kasvattaminen parantaa maan rakennetta ja voi esimerkiksi auttaa kasveja selviytymään paremmin ilmaston ääri-ilmiöistä, kuten poikkeuksellisen kuivista tai kosteista kesistä.
Lapiotestillä maaperää havainnoidaan omilla aisteilla
Ammattiviljelijät arvioivat viljelymaansa laatua ja kuntoa niin kutsutulla peltomaan laatutestillä, josta käytetään myös nimeä lapiodiagnoosi. Aistinvaraisilla havainnoilla ja yksinkertaisella tutkimusvälineistöllä maaperästä ja sen kunnosta voidaan saada yllättävän hyvä käsitys.
Hiiliviljelyn pioneerit vaalivat monimuotoisuutta
Iiris ja Tuomas Mattilan pelloilla kasvaa perinteisten viljojen lisäksi puita, pensaita ja kukkia. Ruuantuotannon lisäksi viljelijät huolehtivat maan kasvukunnosta ja etsivät ratkaisuja ilmastonmuutokseen.
Tilaa Natura!
Luontoasiaa opetusvinkkelistä neljä kertaa vuodessa.
Tilaa Natura
Lataa verkkolehti (vain jäsenille)