Arsenikkia, formaliinia, naftaliinia – tieteellisten näytteiden myrkylliset täytteet

Monissa kouluissa on opetuskäytössä tieteellisiä näytteitä, esimerkiksi erilaisia eläimiä täytettyinä tai nesteeseen säilöttyinä. Orgaaninen materiaali kelpaa ravinnoksi monelle kovakuoriaislajille, joten näytteitä tulee huoltaa ja niiden kuntoa on hyvä tarkkailla. Jos näytteistä halutaan eroon, suin päin niitä ei sovi kuitenkaan hävittää, sillä kokoelma voi olla tieteellisesti arvokas, tai näytteet voivat sisältää ikäviä ympäristömyrkkyjä.

Kryoelektronimikroskopia mullistaa molekyylibiologian

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kryoelektronimikroskopia on noussut pienestä rakennebiologian sivuhaarasta keskeiseksi osaksi biokemiallisia tutkimusmenetelmiä. Kryoelektronimikroskopian kehitys on tuonut rakenteellisen tarkastelun osaksi kaikkea solu- ja molekyylibiologiaa, minkä ansiosta kolme menetelmän kehittäjää palkittiin Nobelin kemian palkinnolla vuonna 2017. 

Tykky rikkoo puita

Tykyllä tarkoitetaan puissa olevaa lunta, jäätä ja huurretta. Talvisin tykkyä on kaikkialla Suomessa, alavilla mailla tämä puita peittävä lumivaippa on irtonaista ja ensimmäinen kunnon tuuli pudottaa lumet maahan. Vaara‑alueilla ja tuntureilla tykky sitä vastoin kestää ja irrottaa otteensa puista vasta auringon säteilyn sulattamana keväällä.

Vastuu kuuluu lehden tekoon

Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Näin alkavat Julkisen sanan neuvoston laatimat journalistin ohjeet, alan eettiset pelisäännöt, joihin myös Natura on sitoutunut. Tällä viikolla JSN on julkaissut vastuullisen journalismin merkin, jota saavat käyttää julkaisut, jotka toimivat eettisen ohjauksen mukaisesti. Löydät merkin Naturan sisällysluettelosta.

Anna Naturasta palautetta

Natura on biologian ja maantieteen opetuksen erikoisjulkaisu, jossa luontoasiaa käsitellään opetusvinkkelistä. Tekijöinä ovat tutkijat, opettajat ja muut alan asiantuntijat. Nyt haluaisimme kuulla, mitä mieltä sinä olet!

Viljojen kuningas

Mitä yhteistä on aamiaismuroilla, irtokarkeilla, salaattikastikkeella, sianrehulla, biopolttoaineella ja muovilla? Niistä kaikista voi löytyä maissia. Maissi on maailman eniten viljelty vilja, joka on keskeinen osa monien maiden ruokakulttuuria, maatalouspolitiikkaa ja terveyspolitiikkaa. Suuret maissipellot vaikuttavat myös ympäristön tilaan.

Hätäleipää luonnosta

Villivihannesbuumi on tuonut laajan kirjon luonnonvaraista syötävää kotikeittiöihin ja huippuravintoloihin. Aikaisemmin niitä on syöty myös pakon edessä. Silloin villiruoka on rinnastunut puutteeseen ja kurjuuteen enemmän kuin omaleimaiseen ruokakulttuuriin.