On kulunut lähes kaksi kuukautta siitä, kun Maailman terveysjärjestö WHO julkisti Covid-19-koronavirustaudin maailmanlaajuiseksi epidemiaksi, eli pandemiaksi. Seuraukset ovat olleet todella pysäyttävät: ympäri maailmaa on asetettu karanteeneja, tapahtumat on peruttu, kouluissa on siirrytty etäopetukseen.
Teemana avoin tieto
Maailmassa on valtava määrä mitattua ja kerättyä tietoa esimerkiksi erilaisista ympäristömuuttujista. Tietojen avaaminen kaikkien käyttöön ilmaiseksi on tuonut esimerkiksi tieteenaloja ylittävälle tieteen tekemiselle aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Naturan vuoden 2020 ensimmäisen numeron teemana on avoin tieto.
Reaaliaikainen paikkatieto maantieteen opetuksen elävöittäjänä
Koulumaantieteen teemat käyvät vuosi vuodelta yhä ajankohtaisemmaksi. Ilmastonmuutos, metsäkato, biodiversiteetin väheneminen ja väestönkasvu ovat esimerkkejä maantieteessä opettavista aihepiireistä, jotka toistuvat uutisvirrassa jatkuvasti. Internetissä on erilaisia, jopa reaaliaikaisia geomediasovelluksia, joiden avulla esimerkiksi edellä mainittujen ilmiöiden havainnointi ja analysointi on mahdollista.
Vuoristojäätiköt sulavat
Vuoristoalueilla on tuhansia jäätiköitä, joista on olemassa tarkkoja seurantatietoja. Ilmaston lämpeneminen on sulattanut Euroopan vuoristojäätiköiden pinta-alasta jo yli kolmanneksen. Ennusteiden mukaan jäätiköiden hupeneminen kiihtyy.
Avoin tieto on tiedon uusi valtatie
Internet on helpottanut valtavasti tiedonhankintaa ja mahdollistanut tiedon avoimuuden. Avointa tietoa ei kuitenkaan vielä osata täysin hyödyntää, vaikka saatavilla on jo valtava määrä jatkuvasti karttuvaa tietoa.
Oikeiden kysymysten jäljillä
Tarkistitko aamulla sään kännykkäsovelluksella? Ehkä katsoit reittioppaasta bussiaikatauluja tai etsit uuden kahvilan sijaintia? Avoimeen tietoon perustuvia sovelluksia käytetään joka päivä asiaa enempää ajattelematta. Avointa tietoa on valtavasti saatavilla, enää pitäisi vain keksiä, mitä datalta kysyä?
Lukiolaiset lepakkotutkijoina -tiedeprojekti saa jatkoa – ilmoittaudu mukaan!
Lukiolaiset lepakkotutkijoina -tiedeprojektiin osallistuneet opiskelijat auttoivat viime kesänä tutkijoita aineistonkeruussa, ja tutkimuskäyttöön kertyikin melkoinen määrä lepakoiden ääniaineistoa. Kyseessä on Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus), Kestävyystieteen Instituutin (HELSUS) sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteinen tutkimushanke, jossa selvitetään kahden mallilajin, pohjanlepakon ja pikkulepakon alueellista ja ajallista esiintymistä maassamme.
Kääpien siirtoistutuksia suojelukeinona tutkitaan
Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitetään lahopuiden kääväkäslajiston välisiä suhteita ja siirretään uhanalaisten lajien sienirihmastoa lahopuurunkoihin alueilla, joilta lajit ovat paikallisesti kadonneet.
Tunteiden huomioiminen ilmastokasvatuksessa
Ilmastonmuutoksen käsittely opetuksessa ja kasvatuksessa on haastavaa, sillä opettajia ei ole tuettu riittävästi siinä, kuinka aiheeseen liittyviä tunteita tulisi huomioida rakentavalla tavalla.
Muutos on pysyvää, mutta tahtiin voi vaikuttaa
Kun juhannusruusut kukkivat marraskuussa ja Mäntsälässä seurataan lehmähaikaraa, joka on alunperin afrikkalaista alkuperää, tuntuvat maailmankirjat olevan mullin mallin. Valonmäärä sentään muuttuu entiseen tapaan, joten ihan sekaisin ei näille leveysasteille sopeutunut luontokaan voi mennä.
Tilaa Natura!
Luontoasiaa opetusvinkkelistä neljä kertaa vuodessa.
Tilaa Natura
Lataa verkkolehti (vain jäsenille)