Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen mökkeilyn ilmastopäästöt. Miksi mökkeilyn ilmastopäästöjä on tarpeen selvittää?
Ilmastonmuutos on yksi suurimpia ympäristökysymyksiä. Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, jolla maapallon keskilämpötilan nousu pyritään rajoittamaan puoleentoista celsiusasteeseen. Suomen kansallisena tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2030 mennessä.
Ilmastotavoitteisiin vastaaminen vaatii toimenpiteitä kaikilla osa-alueilla. Yksi suomalaisen elämäntavan erityispiirteitä on mökkeily. Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä, ja arvioiden mukaan yli 55 prosenttia suomalaisista viettää aikaa vapaa-ajan asunnoilla. Mökkielämäntapa on riippuvainen puhtaasta ympäristöstä ja hyvästä ympäristön tilasta. Myös mökkeilyllä itsessään on vaikutuksia ympäristöön ja siitä muodostuu ilmastopäästöjä. Vaikutuksia syntyy muun muassa luonnonympäristön muuttuessa mökkien myötä rakennetuksi, kun matkustetaan kodin ja mökin välillä fossiilisia polttoaineita käyttäen, hankitaan mökille kulutustavaroita ja käytetään energiaa.
Ympäristön hyvä laatu ja mökkeilyn ekologinen kestävyys ovat monille vapaa-ajan asukkaille
tärkeitä. Aiempien tutkimusten mukaan mökinomistajat pitävät vapaa-ajan asumistaan pääosin varsin ympäristöystävällisenä vapaa-ajanvieton muotona. Kuinka ilmastoystävällistä mökkeily lopulta on? Selvitimme Suomen ympäristökeskuksessa ensimmäistä kertaa suomalaisen mökkeilyn hiilijalanjäljen.
Mistä mökkeilyn hiilijalanjälki muodostuu?
Ihmisen toiminnan ilmastovaikutuksia havainnollistetaan usein hiilijalanjäljellä, joka kertoo miten paljon toimintamme aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilijalanjälki ilmoitetaan eri kasvihuonekaasujen yhteenlaskettuna määränä eli hiilidioksidiekvivalenttina (CO2-ekv. tai CO2e).
Vuonna 2021 keskimääräinen suomalaisen kulutusperäinen hiilijalanjälki oli noin 7 700 hiilidioksidiekvivalenttikiloa (kg CO2-ekv.). Noin 30 prosenttia hiilijalanjäljestä muodostuu asumisesta ja energiankulutuksesta, 30 prosenttia tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta, 20 prosenttia liikkumisesta ja 20 prosenttia elintarvikkeista. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi hiilijalanjälki yhtä maailman asukasta kohti tulisi pienentää vuositasolle 2500 kg CO2-ekv. vuonna 2030 ja edelleen tasolle 700 kg CO2-ekv. vuonna 2050.
Mökkeilyn hiilijalanjälki sisältyy kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälkeen. Selvitimme tutkimuksessa, miten merkittävän osan kotitalouksien ilmastopäästöistä mökkeily muodostaa. Tutkimusta varten kokosimme eri tietolähteistä tietoa mökkeilyyn liittyvästä kulutuksesta ja toiminnasta. Sisällytimme mökkeilyn hiilijalanjälkeen mökkeihin liittyvään energiankulutukseen, liikkumiseen, veneilyyn ja tavaroiden ja palveluiden kulutukseen liittyvät ilmastopäästöt. Mukana laskelmassa eivät olleet mökkirakentamiseen ja maankäyttöön liittyvät ilmastopäästöt, ruoan ja päivittäistavaroiden kulutukseen liittyvät ilmastopäästöt eivätkä ulkomailla sijaitsevien mökkien käyttöön liittyvät ilmastopäästöt.
Tulosten mukaan mökkeilyn hiilijalanjälki Suomessa on noin 1 177 miljoonaa kg CO2-ekv. eli noin 2 313 kg CO2-ekv. mökkiä kohden. Keskimääräisen mökin hiilijalanjäljestä suurin osa (noin 58 %) aiheutuu mökkeilyyn liittyvästä liikkumisesta. Energiankulutuksen (sähkö ja lämpö) osuus on 19 %, tavaroiden ja palveluiden kulutuksen 18 % ja veneilyn osuus 5 %.
Koska mökit sijaitsevat Suomessa pääosin maaseudun haja-asutusalueilla, matkustetaan niille lähes aina henkilöautoilla. Mökiltä käsin tehtävät asiointimatkat tapahtuvat myös pääosin autolla. Vaikka autokanta on uusiutumassa vähäpäästöisempään suuntaan, suurin osa mökkimatkoista tehdään vielä polttomoottoriautoilla. Niin ikään veneilyyn liittyvien polttoaineiden kulutuksen tuottamat ilmastopäästöt muodostavat mökkeilyn ilmastopäästöistä muutaman prosentin.
Liikenteen jälkeen seuraavaksi merkittävin ilmastopäästöjä aiheuttava tekijä on mökkien lämmitys ja sähkönkäyttö. Suurin osa mökeistä on kytketty verkkosähköön ja suora sähkölämmitys on puun polton ohella merkittävin lämmitysenergian lähde vapaa-ajan asunnoilla. Ilmalämpöpumput ovat viime vuosina kuitenkin nopeasti yleistyneet vapaa-ajan asunnoilla ja vähentäneet ilmastopäästöjä. Toisaalta energiankulutusta kasvattaa merkittävästi se, että yhä suuremmassa osassa mökkejä on lämmitys myös talvikaudella.
Tavaroiden ja palveluiden kulutukseen liittyvät ilmastopäästöt ovat melkein yhtä suuret kuin energiankulutuksen ilmastopäästöt. Suurin osa näistä ilmastopäästöistä muodostuu erilaisista yleisistä mökkeilyyn liittyvistä sekä mökkien ylläpitoon käytetyistä huoltoon ja korjaamiseen liittyvien tavaroiden ja palveluiden ostoista. Mökkeihin liittyvä kulutus on ollut kasvussa, kun mökkien ympärivuotinen käyttö ja varustelu ovat yleistyneet.
Miten omiin mökkeilyn ilmastopäästöihin voi vaikuttaa?
Mökkeilyn osuus yhden mökkeilevän suomalaisen hiilijalanjäljestä on 7,5 prosenttia. Yksittäisten kotitalouksien mökkeilyyn liittyvien ilmastopäästöjen taso vaihtelee kuitenkin merkittävästi mökin sijainnin, käytön, koon ja varustelutason mukaan. On eri asia, mökkeileekö lähiseudulla sijaitsevassa vaatimattomassa, vain kesäkäytössä olevassa mökissä, vai huristeleeko ympäri vuoden satojen kilometrien päähän talviasuttavalle omakotitaloa muistuttavalle mökille. Mökkeilyyn liittyvillä toimintatavoilla ja kulutusvalinnoilla voi jokainen mökkeilijä osaltaan vaikuttaa mökin hiilijalanjälkeen.
Mökkiliikenteen ilmastopäästöjä voi vähentää valitsemalla vähäpäästöisemmän kulkutavan, kuten julkisen liikenteen, kimppakyydin tai vähäpäästöisemmän kulkuneuvon. Myös omaan matkasuoritteeseen kannattaa kiinnittää huomiota. Voisiko asiointimatkoja yhdistellä tai mökin ja kodin välisiä matkoja vähentää viipymällä kerralla pidempään?
Energiankäytön päästöjä voi vähentää panostamalla uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Jos mökki on käytössä pääosin kesällä, aurinkoenergialla voi tuottaa suuren osan käyttösähköstä. Jos mökillä käydään ympäri vuoden, kannattaa kiinnittää huomiota eristykseen, tiivistyksiin ja ilmanvaihtoon. Ylläpito- tai kuivanapitolämmitykseen siirtyminen ja lämpöpumput voivat pienentää kulutusta peruslämpöön verrattuna silloin kuin mökillä ei itse olla.
Mökkeilyyn liittyy erilaisten tavaroiden ja palveluiden hankintoja ja tätä kulutusta kohtuullistamalla voi vaikuttaa myös omiin ilmastopäästöihin. Vanhasta kannattaa pitää hyvää huolta ja uutta hankkia harkiten. Joskus uuden hankinta voi kuitenkin olla perusteltua, jos esimerkiksi vanha laite on energiasyöppö. Aina uusia laitteita ja koneita ei tarvitse ostaa omaksi, vaan voi hyödyntää vuokraus-, huolto- tai korjauspalveluja. Jos omalle mökille ei ole jatkuvaa tarvetta, hyvä vaihtoehto voi olla mökin vuokraaminen tai yhteiskäyttö, jolloin uusia mökkejä tarvitaan vähemmän.
Kehitimme osana tutkimusta mökkeilyn hiilijalanjälkilaskurin, jolla jokainen voi arvioida oman mökkeilynsä aiheuttamia ilmastopäästöjä. Tulosten avulla voi verrata omia ilmastopäästöjä keskimääräisen kotitalouden mökkeilyn ilmastopäästöihin ja tunnistaa mitkä ovat oman mökkeilyn ilmastopäästöjen keskeisimmät tekijät. Laskurista voi olla iloa myös mökin hankintaa pohdittaessa ja sen avulla voi vertailla, millaiseksi omat ilmastopäästöt voisivat erilaisilla mökeillä muodostua.
Mökkeilyn hiilijalanjälki selvitettiin Mökkeilyn hiilijalanjälki -hankkeessa, jota rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö (Saaristoasiain neuvottelukunta SANK), ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Artikkeli pohjautuu hankkeen loppuraporttiin.
Raportti: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-593-4
Laskuri: https://laskurit.hiilineutraalisuomi.fi/mokki/
Lähteet:
Akenji, L., Bengtsson, M., Toivio, V., Lettenmeier, M., Fawcett, T., Parag, Y., Saheb, Y., Coote, A., Spangenberg, J. H., Capstick, S., Gore, T., Coscieme, L., Wackernagel, M., & Kenner, D. (2021). 1.5-Degree Lifestyles: Towards A Fair Consumption Space for All (Hot or Cool Institute). https://hotorcool.org/wp-content/uploads/2021/10/Hot_or_Cool_1_5_lifestyles_FULL_REPORT_AND_ANNEX_B.pdf
Hiltunen, M. J., Pitkänen, K., & Halseth, G. (2016). Environmental perceptions of sec-ond home tourism impacts in Finland. Local Environment, 21(10), 1198–1214.
Neuvonen, M., Lankia, T., Kangas, K., Koivula, J., Nieminen, M., Sepponen, A.-M., Store, R. & Tyrväinen, L. (2022). Luonnon virkistyskäyttö 2020. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 41/2022. Luonnonvarakeskus, Helsinki. https://jukuri.luke.fi/handle/10024/551856
Pitkänen, K., Niemistö, J. & Strandell, A. (2022). Vapaa-ajan asumisen ilmastovaikutukset. Teoksessa Rantanen, M. & Pihkala, T. (toim.). Aika lähteä mökille. Kestävän vapaa-ajan asumisen kehittäminen Etelä-Savossa, ss. 41-50. Raportteja 217. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. http://hdl.handle.net/10138/345152
Salo M., Heiskanen E., Heikkinen M., Heinonen T, Jylhä H., Kaljonen M., Kautto P., Lähteenmäki-Uutela, A., Matschoss, K., Meriläinen, T., Nissinen, A., Pyrhönen, T., Saarinen, M., Salminen, J., Salmivaara L., Savolainen, H., Seppälä, J., Springare, S., Turunen T., Vainio, A., Virkkunen, H. (2023). Ohjauskeinoja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:47. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-424-8
Ympäristöministeriö (2023). Ilmastovuosikertomus 2023. Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:27. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-576-2
Teksti: Kati Pitkänen, Johanna Niemistö, Anna Strandell ja Marja Salo / Suomen ympäristökeskus Kuva: Kati Pitkänen
Artikkeli on julkaistu Naturan numerossa 2/2024.
