Eliökunnan luokittelu on aina ottanut uusia harppauksia tutkimusmenetelmien kehittymisen myötä. Ensimmäisiin tieteellisiin luokitteluihin päädyttiin rakenteellisten tuntomerkkien avulla.

Eliökunnan luokittelu on aina ottanut uusia harppauksia tutkimusmenetelmien kehittymisen myötä. Ensimmäisiin tieteellisiin luokitteluihin päädyttiin rakenteellisten tuntomerkkien avulla.
Natura on biologian ja maantieteen opetuksen erikoisjulkaisu, jossa luontoasiaa käsitellään opetusvinkkelistä. Tekijöinä ovat tutkijat, opettajat ja muut alan asiantuntijat. Nyt haluaisimme kuulla, mitä mieltä sinä olet!
Mitä yhteistä on aamiaismuroilla, irtokarkeilla, salaattikastikkeella, sianrehulla, biopolttoaineella ja muovilla? Niistä kaikista voi löytyä maissia. Maissi on maailman eniten viljelty vilja, joka on keskeinen osa monien maiden ruokakulttuuria, maatalouspolitiikkaa ja terveyspolitiikkaa. Suuret maissipellot vaikuttavat myös ympäristön tilaan.
Villivihannesbuumi on tuonut laajan kirjon luonnonvaraista syötävää kotikeittiöihin ja huippuravintoloihin. Aikaisemmin niitä on syöty myös pakon edessä. Silloin villiruoka on rinnastunut puutteeseen ja kurjuuteen enemmän kuin omaleimaiseen ruokakulttuuriin.
Nämä piparkakut auttavat kertaamaan solun rakenteen perusasioita. Vaihtoehtoina on kolme erilaista solutehtävää.
Yhteys allergisten sairauksien ja urbaanin elämäntavan yleistymisen välillä on tunnettu jo kymmeniä vuosia. Helsingin yliopistolla tehdyt uudet tutkimukset osoittavat, että ihmisten lisäksi lemmikkikoirat kärsivät allergisista oireista useammin kaupungissa kuin maaseudulla. Lisäksi laboratoriossa elävien hiirten astmaattiset oireet lievenivät kun ne olivat yhteydessä multaan. Uudet, osin vielä julkaisemattomat tulokset ovat jännittäviä, ja antavat ensimmäisiä viitteitä riittävästä luontoaltistuksen määrästä ja laadusta.
Muurahaiset kasvattavat valtavia imperiumeja, jotka perutuvat sukaisuussuhteisiin ja sodankäyntiin.
Biologian ja maantieteen opettajien liiton virallinen historiikki päättyy vuoteen 1997. Tämän jälkeen opetussuunnitelmat ovat uudistuneet, Suomessa on siirrytty sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin ja käytössä on myös sähköisiä oppikirja. Joidenkin asioiden kanssa tarvitaan taas kärsivällisyyttä: opetusvelvollisuuksien muuttaminen on edelleen agendalla.
Kesäkuun puolivälissä äänestettiin Suomelle muiden kansalliseliöiden joukkoon myös kansallisperhonen. Nettiäänestyksessä annettiin kaikkiaan 36500 ääntä. Ykköseksi nousi 6305 äänellä paatsamasinisiipi. Kakkoseksi kiri neitoperhonen 6202 äänellä ja pronssia sai suruvaippa 6014 äänellä.
”Allekirjoittanut kouluhallituksen jäsen ilmoittautuu täten jäseneksi Suomen luonnonhistorian ja maantieteen opettajien liittoon. Helsingissä helmikuun 18. päivänä 1928 Einari Fieandt, Liisankatu 21 b.”