Kesäkuun puolivälissä äänestettiin Suomelle muiden kansalliseliöiden joukkoon myös kansallisperhonen. Nettiäänestyksessä annettiin kaikkiaan 36500 ääntä. Ykköseksi nousi 6305 äänellä paatsamasinisiipi. Kakkoseksi kiri neitoperhonen 6202 äänellä ja pronssia sai suruvaippa 6014 äänellä.
Historia opettaa
”Allekirjoittanut kouluhallituksen jäsen ilmoittautuu täten jäseneksi Suomen luonnonhistorian ja maantieteen opettajien liittoon. Helsingissä helmikuun 18. päivänä 1928 Einari Fieandt, Liisankatu 21 b.”
Pähkinä 3/2017
Naturassa 3/2017 julkaistussa pähkinässä kysyttiin seuraavaa:
Neljä näkökulmaa lihansyöntiin
Ruokaan liittyvien valintojen painoarvo on muutamassa vuosikymmenessä kasvanut. Osin kysymys on vaihtoehtojen lisääntymisestä, mutta ruoka on myös tuotantotapoihin ja elämäntyyliin liittyvä kannanotto. Syömiseen liittyykin aina ideologiaa, vaikka vannoutunut lihansyöjä haluaisi nähdä sitä vain kasvissyöjissä.
Solukkoruoka tulee labroista koteihin
Maailman väestö kasvaa, kaupungit paisuvat, eikä peltoala voi kasvaa samaan tahtiin. Uusia ratkaisuja ihmisten ruokkimiseksi kehitetään laboratorioissa.
Suklaan tie alkaa tropiikista
Suklaan alkuperä on päiväntasaajan tuntumassa. Harvinaisesta herkusta on viime vuosikymmeninä tullut meille arkipäivän sulostuttaja. Tuotantoprosessi kaakaopuun kylvöstä valmiiksi tuotteeksi on monivaiheinen, ja siinä on ihmisoikeuksien kannalta heikkoja kohtia.
Näin ruokitaan keskustelua
Yhdelle se on optimaalinen sekoitus ravintoaineita, toiselle välttämätöntä polttoainetta. Kolmannelle harrastus, neljännelle politiikkaa. Viidennelle arkinen terveysriski, kuudennelle nautintoa.
Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme ruuasta?
Puutarha kasvattaa monipuolisesti
Vaativatkin ruuantuotannon prosessit tulevat ymmärrettäviksi, kun ne liittyvät käytännön tekemiseen.
Vaihtoehtoja preparaateille
Eläinten avaaminen on hyvä tapa oppia anatomiaa. Tarjolla on myös verettömiä vaihtoehtoja niille, jotka eivät halua käyttää oikeita eliöitä opetusmateriaalina.
Näkymätön havaittavaksi – Abstraktin aiheen oppiminen konkreettisesti lisäketodellisuuden avulla.
Tietotekniikan hyödyntämisestä oppimisessa puhutaan paljon, mutta tutkimuspohjaisia näyttöjä on varsin niukalti. Helsingin yliopiston Arviointikeskuksen tutkijat ovat tehneet kymmenen vuoden ajan tutkimusta informaalista oppimisesta ja lisäketodellisuuden hyödyntämisestä.