Tuntijako, tuo ristiriitaisten intohimojen ja lobbauksen kohde! Biologian, maantieteen ja terveystiedon opettajat kokivat suuren pettymyksen muutama vuosi sitten, kun lukion tuntijaossa maantieteen toinen pakollinen kurssi muutettiin syventäväksi. Mutta oletettavasti vain harva osasi tuolloin aavistaa, miten dramaattisesti tuntijaon muutokset tulisivat vaikuttamaan lukio-opiskeluun laajemminkin.


Heinäkuinen kasviretki Helsingissä
Jo toisena peräkkäisenä kesänä järjestimme pienimuotoisen kotimaan kasviretken. Vuosi sitten retkeilimme Hankoniemen suunnalla kahtena päivänä, nyt kohteena oli itäinen Helsinki ja yhden päivän retki. Molemmilla kerroilla oivana oppaanamme on ollut Henna Kettunen ja osallistujien määrä on ollut vähän yli kymmenen henkeä.
Kärpäsruokaa kalalle ja karjalle
Maailman kasvava asukasluku ja elintason nousu asettavat valtavia paineita uusien proteiininlähteiden löytämiseksi ja esimerkiksi kestävämpään lihan- ja kalantuotantoon.

Mikrometrien kokoluokasta maailmanluokan ongelmaksi – mitä merten mikromuovista tiedetään?
Mikromuovia on kutsuttu uusimmaksi merta ja sen eliöstöä uhkaavaksi globaaliksi ympäristöongelmaksi. Vaikka isompaa muoviroskaa ja sen haittoja merissä on tutkittu jo 70-luvulta lähtien, mikroskooppisen pienten kappaleiden olemassaoloon havahduttiin kunnolla vasta vuosikymmenen vaihteessa.

Lukiolaiset kasvattavat sirkkasafkaa
Etelä-Tapiolassa voi suorittaa lukiokursseja hoitamalla hyönteisiä tai kehittämällä ötökkäruokabisnestä.

Uhanalaiset palsasuot
Palsasuot ovat pohjoisimman Suomen erikoisimpia luonnonnähtävyyksiä, jotka ylläpitävät rikasta lajikirjoa. Utsjoella, Enontekiöllä ja Inarin pohjoisosissa palsasoihin pääsee vielä helposti tutustumaan, mutta ei välttämättä enää kauaa. Ilmaston lämpeneminen näkyy jo nyt: palsat sulavat nopeammin kuin niitä syntyy.
Sähäkästi luontoon
Koulut loppuvat pian. Suomen kesä on tunnetusti lyhyt, joten retkeillessäkään ei kannata kuhnailla. Pienellä optimoinnilla voi reissuistaan saada hyvät tehot irti.

Biologian opetus vie meriluonnon ääreen
Merenranta toimii hienona oppimisympäristönä. Luonnon tutkiminen onnistuu yksinkertaisillakin välineillä ja kohtuuajassa.

Arsenikkia, formaliinia, naftaliinia – tieteellisten näytteiden myrkylliset täytteet
Monissa kouluissa on opetuskäytössä tieteellisiä näytteitä, esimerkiksi erilaisia eläimiä täytettyinä tai nesteeseen säilöttyinä. Orgaaninen materiaali kelpaa ravinnoksi monelle kovakuoriaislajille, joten näytteitä tulee huoltaa ja niiden kuntoa on hyvä tarkkailla. Jos näytteistä halutaan eroon, suin päin niitä ei sovi kuitenkaan hävittää, sillä kokoelma voi olla tieteellisesti arvokas, tai näytteet voivat sisältää ikäviä ympäristömyrkkyjä.

Kryoelektronimikroskopia mullistaa molekyylibiologian
Viimeisen kymmenen vuoden aikana kryoelektronimikroskopia on noussut pienestä rakennebiologian sivuhaarasta keskeiseksi osaksi biokemiallisia tutkimusmenetelmiä. Kryoelektronimikroskopian kehitys on tuonut rakenteellisen tarkastelun osaksi kaikkea solu- ja molekyylibiologiaa, minkä ansiosta kolme menetelmän kehittäjää palkittiin Nobelin kemian palkinnolla vuonna 2017.