Pähkinä 3/2016

BMOL:ssa tapahtuu 15 syyskuun, 2016

Naturassa 3/2016 julkaistussa pähkinässä kysyttiin seuraavaa:

1) Mikä on kuvassa?

2) Kuka käänsi suomeksi kasvitieteen termit hede ja emi, palho ja ponsi?

3) Minkä elintarvikkeen valmistukseen liittyy Saccharomyces pastorianus?

4) Miltä merialueelta Särkänniemen delfiinit olivat alun perin kotoisin?

5) Mitä tapahtui ensimmäiselle Suomessa vuonna 1905 havaitulle pullokuonodelfiinille?

Kasvata sieniä luokassa

Opetus & oppiminen 15 syyskuun, 2016

Sisätilojen sieniviljelijän tärkein työ on säännöllinen kastelu. Huolellisuus palkitaan, kun pienet lakit alkavat nousta esiin. Valmiiden kasvatusalustojen lisäksi sieniä voi kasvattaa vaikka kahvinporoissa.

Lukiovalintoina biologia ja maantiede

Tiede & tutkimus 15 syyskuun, 2016

Tähtäimessä yliopisto-opinnot

Artikkelissa tarkastellaan lukion ainevalintojen merkitystä Oulun yliopiston opiskelijavalinnassa. Oulun yliopisto on monitieteinen yliopisto, jonka koulutusaloja ovat humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet, lääketieteet, luonnontieteet, teknilliset tieteet ja terveystieteet. Koulutusalarakenteen vuoksi matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen tarve voidaan olettaa olevan Oulussa jonkin verran suurempaa kuin yliopistoissa keskimäärin (Pursiainen 2016). Koska monilla aloilla yliopistojen valintaperusteet ovat kansalliset, tulokset kertovat paljon myös yliopistojen opiskelijavalinnoista koko maassa.

Karanmeren ravintoverkot – hajanaista tietoa ja valikoituja veikkauksia

Tiede & tutkimus 23 elokuun, 2016

Venäjän arktisella alueella Barentsinmeren ja Laptevinmeren välissä sijaitseva Karanmeri on viime vuosina saanut osakseen kasvavaa kansainvälistä kiinnostusta johtuen alueen mahdollisesti valtavista öljy- ja kaasuvarannoista sekä alueen sijoittumisesta Koillisväylälle. Lisääntyvä laivaliikenne ja luonnonvarojen hyödyntäminen kasvattavat öljyonnettomuuden riskiä. Tämä on huolestuttavaa, koska öljyonnettomuuksia pidetään yleisesti pahimpana uhkana arktiselle ympäristölle (Arctic Council, 2009). On entistä tärkeämpää tuntea arktisten merialueiden lajisto ja ymmärtää ekosysteemien lainalaisuudet, koska kattava biologinen taustatieto toimii pohjana onnistuneelle ympäristöriskianalyysille öjyonnettomuustilanteissa.