Natura

Design-suuntautuneessa pedagogiikassa (DOP) oppiminen tapahtuu ihmettelemällä ja kehittämällä ratkaisuja omasta elämysmaailmasta käsin.

Lue lisää…

20 ivriga lärare från Finland, Sverige och Norge anlände till Svalbard i början av augusti för att delta i
ESERO Norges fortbildningskurs på temat klimatforskning i polara landskap. Inom ramen för kursen
utlovades det att man får färdigheter i att göra fältundersökningar tillsammans med sina studerande
och hur man kan använda satellitdata i sin undervisning.

Lue lisää…

 Ekologisella jälleenrakentamisella on kiire. Koulutuksen rooli muutoksen vauhdittamisessa on suuri, mutta myös koulutuksen on uudistuttava, jos haluamme rakentaa kestävää tulevaisuutta.

Lue lisää…

Halu toimia paremman ympäristön ja tulevaisuuden hyväksi edellyttää toivoa ja kykyä kuvitella vaihtoehtoja.

Lue lisää…

Pandemian aikana ja sen jälkiaallokossa arjen hallinnan ja opiskelutekniikoiden merkitys tai niiden puute ovat korostuneet. Avuksi nuorelle voi tarjota erilaisia ohjeita ja tekniikoita oman elämän ja opintojen hallintaan, sillä me ihmiset hahmotamme, havainnoimme, opettelemme ja opimme hieman eri tavoin.  Mieli ja aivot kiittävät, kun arki rytmittyy, tehtävät tulevat tehdyksi ja oppiminen varmistuu. Seuraavia ohjeita kannattaa muokata itselle ja omille oppilasryhmille sopivaksi ja etsiä itselle parhain tapa onnistua. 

Lue lisää…

Kestävän kehityksen teemat taipuvat hyvin monialaisen opetuksen kokonaisuuksiin.

Lempäälän lukio toimii pilottilukiona ARGEO-hankkeessa, jossa maantieteen ja historian oppiaineissa sovelletaan Hyvän argumentaation työkalupakkia yhteiskunnallisten ympäristöongelmien käsittelyssä. 

Lue lisää…

Maa-ainesten ja pinnanmuotojen monimuotoisuus eli geodiversiteetti luo edellytykset lajikirjon monimuotoisuudelle. Oulussa geodiversiteetin tutkimus on maailman kärkiluokkaa.

Koulumaantieteen teemat käyvät vuosi vuodelta yhä ajankohtaisemmaksi. Ilmastonmuutos, metsäkato, biodiversiteetin väheneminen ja väestönkasvu ovat esimerkkejä maantieteessä opettavista aihepiireistä, jotka toistuvat uutisvirrassa jatkuvasti. Internetissä on erilaisia, jopa reaaliaikaisia geomediasovelluksia, joiden avulla esimerkiksi edellä mainittujen ilmiöiden havainnointi ja analysointi on mahdollista.

Lukiolaiset lepakkotutkijoina -tiedeprojektiin osallistuneet opiskelijat auttoivat viime kesänä tutkijoita aineistonkeruussa, ja tutkimuskäyttöön kertyikin melkoinen määrä lepakoiden ääniaineistoa. Kyseessä on Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus), Kestävyystieteen Instituutin (HELSUS) sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteinen tutkimushanke, jossa selvitetään kahden mallilajin, pohjanlepakon ja pikkulepakon alueellista ja ajallista esiintymistä maassamme.