Opetus & oppiminen
Kuvassa postit-lappuja paperille piirretyllä Kanbas-taululla.

Opiskelutaitoja kannattaa harjoitella

Pandemian aikana ja sen jälkiaallokossa arjen hallinnan ja opiskelutekniikoiden merkitys tai niiden puute ovat korostuneet. Avuksi nuorelle voi tarjota erilaisia ohjeita ja tekniikoita oman elämän ja opintojen hallintaan, sillä me ihmiset hahmotamme, havainnoimme, opettelemme ja opimme hieman eri tavoin.  Mieli ja aivot kiittävät, kun arki rytmittyy, tehtävät tulevat tehdyksi ja oppiminen varmistuu. Seuraavia ohjeita kannattaa muokata itselle ja omille oppilasryhmille sopivaksi ja etsiä itselle parhain tapa onnistua. 

Reaaliaikainen paikkatieto maantieteen opetuksen elävöittäjänä

Koulumaantieteen teemat käyvät vuosi vuodelta yhä ajankohtaisemmaksi. Ilmastonmuutos, metsäkato, biodiversiteetin väheneminen ja väestönkasvu ovat esimerkkejä maantieteessä opettavista aihepiireistä, jotka toistuvat uutisvirrassa jatkuvasti. Internetissä on erilaisia, jopa reaaliaikaisia geomediasovelluksia, joiden avulla esimerkiksi edellä mainittujen ilmiöiden havainnointi ja analysointi on mahdollista.

Lukiolaiset lepakkotutkijoina -tiedeprojekti saa jatkoa – ilmoittaudu mukaan!

Lukiolaiset lepakkotutkijoina -tiedeprojektiin osallistuneet opiskelijat auttoivat viime kesänä tutkijoita aineistonkeruussa, ja tutkimuskäyttöön kertyikin melkoinen määrä lepakoiden ääniaineistoa. Kyseessä on Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus), Kestävyystieteen Instituutin (HELSUS) sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteinen tutkimushanke, jossa selvitetään kahden mallilajin, pohjanlepakon ja pikkulepakon alueellista ja ajallista esiintymistä maassamme.

Teemana maaperä

Maankuoren päällä on ohut kerros, josta kaikki elämä maapallolla on riippuvaista. Siinä kasvavat kasvit tuottavat muille eliöille happea ja ravintoa. Myös ihmiskunnan ruokkiminen edellyttää elävää viljelymaata jota tällä hetkellä on vain muutama prosentti koko maailman pinta-alasta.

Lepakkotiedeprojekti tulossa lukioluokille

Naturan artikkelissa kerrottiin uuden teknologian tuomasta mahdollisuudesta havainnoida lähiympäristössämme eläviä lepakoita. Lepakoiden esiintymistä voidaan tutkia ultraäänitallentimien avulla, jotka nauhoittavat niiden kaikuluotausääniä öisillä saalistusretkillä. Lepakkolajien kaikuluotausäänet poikkeavat toisistaan, joten ääniaineiston perusteella pystytään selvittämään, mitä lajeja alueella esiintyy. Maassamme esiintyvät lepakkolajit ovat suojeltuja, mutta niiden esiintymisestä on toistaiseksi vähän tietoa.