Natura

Kestävän kehityksen teemat taipuvat hyvin monialaisen opetuksen kokonaisuuksiin.

Lempäälän lukio toimii pilottilukiona ARGEO-hankkeessa, jossa maantieteen ja historian oppiaineissa sovelletaan Hyvän argumentaation työkalupakkia yhteiskunnallisten ympäristöongelmien käsittelyssä. 

Lue lisää…

Maa-ainesten ja pinnanmuotojen monimuotoisuus eli geodiversiteetti luo edellytykset lajikirjon monimuotoisuudelle. Oulussa geodiversiteetin tutkimus on maailman kärkiluokkaa.

Koulumaantieteen teemat käyvät vuosi vuodelta yhä ajankohtaisemmaksi. Ilmastonmuutos, metsäkato, biodiversiteetin väheneminen ja väestönkasvu ovat esimerkkejä maantieteessä opettavista aihepiireistä, jotka toistuvat uutisvirrassa jatkuvasti. Internetissä on erilaisia, jopa reaaliaikaisia geomediasovelluksia, joiden avulla esimerkiksi edellä mainittujen ilmiöiden havainnointi ja analysointi on mahdollista.

Lukiolaiset lepakkotutkijoina -tiedeprojektiin osallistuneet opiskelijat auttoivat viime kesänä tutkijoita aineistonkeruussa, ja tutkimuskäyttöön kertyikin melkoinen määrä lepakoiden ääniaineistoa. Kyseessä on Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus), Kestävyystieteen Instituutin (HELSUS) sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteinen tutkimushanke, jossa selvitetään kahden mallilajin, pohjanlepakon ja pikkulepakon alueellista ja ajallista esiintymistä maassamme.

Ammattiviljelijät arvioivat viljelymaansa laatua ja kuntoa niin kutsutulla peltomaan laatutestillä, josta käytetään myös nimeä lapiodiagnoosi. Aistinvaraisilla havainnoilla ja yksinkertaisella tutkimusvälineistöllä maaperästä ja sen kunnosta voidaan saada yllättävän hyvä käsitys.

Vapaaehtoiset ympäri maailmaa täydentävät avointa digitaalista kartta-aineistoa kriisi- ja kehitysapualueille, joilta ei ole ajantasaisia karttoja. Myös koulut voivat osallistua humanitaariseen kartoitustyöhön.

Naturan artikkelissa kerrottiin uuden teknologian tuomasta mahdollisuudesta havainnoida lähiympäristössämme eläviä lepakoita. Lepakoiden esiintymistä voidaan tutkia ultraäänitallentimien avulla, jotka nauhoittavat niiden kaikuluotausääniä öisillä saalistusretkillä. Lepakkolajien kaikuluotausäänet poikkeavat toisistaan, joten ääniaineiston perusteella pystytään selvittämään, mitä lajeja alueella esiintyy. Maassamme esiintyvät lepakkolajit ovat suojeltuja, mutta niiden esiintymisestä on toistaiseksi vähän tietoa.

Lue lisää…

Kamerat ja niiden tuottamat kuvat ovat jalkautuneet viimein myös luonnonsuojelun avuksi. Käynnissä oleva tutkimus tekee pääkaupunkiseudun eläimistön tutuksi riistakamerakuvien ja valmiiden tehtävien avulla.

Lue lisää…