Natura

Pohjoisen taivaalla tanssivat revontulet ovat vaikuttava luonnonilmiö, joka on kiehtonut ihmisiä aikojen alusta.

Otsonikadon torjuntaa voidaan pitää ympäristönsuojelun menestystarinana, sillä kaikki maailman valtiot ovat allekirjoittaneet Montrealin pöytäkirjan. Sopimus kieltää otsonikerrosta vaurioittavien yhdisteiden valmistamisen ja käytön ja sen avulla on voitu vähentää 99 prosenttia otsonikerrosta tuhoavista päästöistä. Samalla on hillitty merkittävästi ilmaston lämpenemistä.

Keskustat tarjoavat luontoharrastajalle mielenkiintoisen tutkimuskohteen. Kaupunkien kasvilajisto kertoo omaa tarinaansa myös alueen historiasta.

Lähi-idästä vuonna 2018 leviämään alkanut aavikkokulkusirkan parveilu uhkaa Afrikan sarven epävakaiden maiden ruokahuoltoa.

Fosfori on tärkein sisävesiä rehevöittävistä ravinteista ja sitä varastoituu järvien pohjasedimenttiin. Jos happi vähenee, alkaa varasto purkautua. Tästä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi.

Vuoristoalueilla on tuhansia jäätiköitä, joista on olemassa tarkkoja seurantatietoja. Ilmaston lämpeneminen on sulattanut Euroopan vuoristojäätiköiden pinta-alasta jo yli kolmanneksen. Ennusteiden mukaan jäätiköiden hupeneminen kiihtyy.

Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitetään lahopuiden kääväkäslajiston välisiä suhteita ja siirretään uhanalaisten lajien sienirihmastoa lahopuurunkoihin alueilla, joilta lajit ovat paikallisesti kadonneet.

Iiris ja Tuomas Mattilan pelloilla kasvaa perinteisten viljojen lisäksi puita, pensaita ja kukkia. Ruuantuotannon lisäksi viljelijät huolehtivat maan kasvukunnosta ja etsivät ratkaisuja ilmastonmuutokseen.

Japanilainen bokashi-kompostointitapa säilyttää paremmin ravinteet, vähentää hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä ja nopeuttaa biojätteen muuntumista mullaksi jopa vuosilla perinteiseen kompostoriin verrattuna.

Joka syksy luonnossa tapahtuu väreiltään ainutlaatuinen ilmiö, ruska. Maaruska tuo oman lisänsä väriloistoon lehtipuuvaltaisessa Lapissa, jossa ruska on mahtavimmillaan.