Natura

Lähi-idästä vuonna 2018 leviämään alkanut aavikkokulkusirkan parveilu uhkaa Afrikan sarven epävakaiden maiden ruokahuoltoa.

Fosfori on tärkein sisävesiä rehevöittävistä ravinteista ja sitä varastoituu järvien pohjasedimenttiin. Jos happi vähenee, alkaa varasto purkautua. Tästä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi.

Vuoristoalueilla on tuhansia jäätiköitä, joista on olemassa tarkkoja seurantatietoja. Ilmaston lämpeneminen on sulattanut Euroopan vuoristojäätiköiden pinta-alasta jo yli kolmanneksen. Ennusteiden mukaan jäätiköiden hupeneminen kiihtyy.

Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitetään lahopuiden kääväkäslajiston välisiä suhteita ja siirretään uhanalaisten lajien sienirihmastoa lahopuurunkoihin alueilla, joilta lajit ovat paikallisesti kadonneet.

Iiris ja Tuomas Mattilan pelloilla kasvaa perinteisten viljojen lisäksi puita, pensaita ja kukkia. Ruuantuotannon lisäksi viljelijät huolehtivat maan kasvukunnosta ja etsivät ratkaisuja ilmastonmuutokseen.

Japanilainen bokashi-kompostointitapa säilyttää paremmin ravinteet, vähentää hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä ja nopeuttaa biojätteen muuntumista mullaksi jopa vuosilla perinteiseen kompostoriin verrattuna.

Joka syksy luonnossa tapahtuu väreiltään ainutlaatuinen ilmiö, ruska. Maaruska tuo oman lisänsä väriloistoon lehtipuuvaltaisessa Lapissa, jossa ruska on mahtavimmillaan.

Białowieżan aarnimetsä Puolan ja Valko-Venäjän rajalla on Unescon maailmanperintökohde, jonka suojissa elää tuhansia harvinaisia lajeja. Ainutlaatuisessa metsässä voi edelleen kokea, millaisia Euroopan lehtimetsät olivat satoja vuosia sitten.

Muinaiset esi-isämme olivat animisteja, jotka uskoivat luonnossa vaikuttaviin henkiin ja voimiin. Saamelaisten keskuudessa uskomukset ja pyhät seitapaikat säilyivät pitkään. Seitapaikoilla voi edelleen törmätä ”uhrilahjoihin”.

Lue lisää…

Monipuolisesta raaka-aineesta kehitetään taipuisia aurinkokennoja, keinoihoa ja hajoavia muoveja.

Lue lisää…