Ilmastonmuutos edellyttää muutoksia luonnonvarojen hallintatapoihin. Biotalous ei ole enää sadon maksimointia, vaan tilalle on tullut taseiden ajattelu. Hiiltä pitää kerryttää, ei pelkästään tupruttaa taivaalle hiilidioksidina. Suot ovat hiilen varastoina suuri mahdollisuus.
Palsasuot ovat pohjoisimman Suomen erikoisimpia luonnonnähtävyyksiä, jotka ylläpitävät rikasta lajikirjoa. Utsjoella, Enontekiöllä ja Inarin pohjoisosissa palsasoihin pääsee vielä helposti tutustumaan, mutta ei välttämättä enää kauaa. Ilmaston lämpeneminen näkyy jo nyt: palsat sulavat nopeammin kuin niitä syntyy.
Tykyllä tarkoitetaan puissa olevaa lunta, jäätä ja huurretta. Talvisin tykkyä on kaikkialla Suomessa, alavilla mailla tämä puita peittävä lumivaippa on irtonaista ja ensimmäinen kunnon tuuli pudottaa lumet maahan. Vaara‑alueilla ja tuntureilla tykky sitä vastoin kestää ja irrottaa otteensa puista vasta auringon säteilyn sulattamana keväällä.
Mitä yhteistä on aamiaismuroilla, irtokarkeilla, salaattikastikkeella, sianrehulla, biopolttoaineella ja muovilla? Niistä kaikista voi löytyä maissia. Maissi on maailman eniten viljelty vilja, joka on keskeinen osa monien maiden ruokakulttuuria, maatalouspolitiikkaa ja terveyspolitiikkaa. Suuret maissipellot vaikuttavat myös ympäristön tilaan.
Villivihannesbuumi on tuonut laajan kirjon luonnonvaraista syötävää kotikeittiöihin ja huippuravintoloihin. Aikaisemmin niitä on syöty myös pakon edessä. Silloin villiruoka on rinnastunut puutteeseen ja kurjuuteen enemmän kuin omaleimaiseen ruokakulttuuriin.
Muurahaiset kasvattavat valtavia imperiumeja, jotka perutuvat sukaisuussuhteisiin ja sodankäyntiin.
Kesäkuun puolivälissä äänestettiin Suomelle muiden kansalliseliöiden joukkoon myös kansallisperhonen. Nettiäänestyksessä annettiin kaikkiaan 36500 ääntä. Ykköseksi nousi 6305 äänellä paatsamasinisiipi. Kakkoseksi kiri neitoperhonen 6202 äänellä ja pronssia sai suruvaippa 6014 äänellä.
Maailman väestö kasvaa, kaupungit paisuvat, eikä peltoala voi kasvaa samaan tahtiin. Uusia ratkaisuja ihmisten ruokkimiseksi kehitetään laboratorioissa.
Syksyn lähestyessä hyönteiset alkavat valmistautua talven varalle, jonka lähestymisen ne aistivat päivän lyhenemisenä. Syksyn kuluessa hyönteisten määrät vähenevät ja laji toisensa jälkeen menee lepotilaan eli diapaussiin.
Tutun kastemadon biologia saattaa yllättää. Montako asiaa kymmenestä tiesit ennestään?
Luontoasiaa opetusvinkkelistä neljä kertaa vuodessa.
Tilaa Natura
Lataa verkkolehti (vain jäsenille)