Białowieżan aarnimetsä Puolan ja Valko-Venäjän rajalla on Unescon maailmanperintökohde, jonka suojissa elää tuhansia harvinaisia lajeja. Ainutlaatuisessa metsässä voi edelleen kokea, millaisia Euroopan lehtimetsät olivat satoja vuosia sitten.
Luonto & ympäristö
Pyhät seidat – Taatsilta Pakasaivoon
Muinaiset esi-isämme olivat animisteja, jotka uskoivat luonnossa vaikuttaviin henkiin ja voimiin. Saamelaisten keskuudessa uskomukset ja pyhät seitapaikat säilyivät pitkään. Seitapaikoilla voi edelleen törmätä ”uhrilahjoihin”.
Puusta uutta
Monipuolisesta raaka-aineesta kehitetään taipuisia aurinkokennoja, keinoihoa ja hajoavia muoveja.
Suot hiilen varastoina – ilmaston hyväksi
Ilmastonmuutos edellyttää muutoksia luonnonvarojen hallintatapoihin. Biotalous ei ole enää sadon maksimointia, vaan tilalle on tullut taseiden ajattelu. Hiiltä pitää kerryttää, ei pelkästään tupruttaa taivaalle hiilidioksidina. Suot ovat hiilen varastoina suuri mahdollisuus.
Uhanalaiset palsasuot
Palsasuot ovat pohjoisimman Suomen erikoisimpia luonnonnähtävyyksiä, jotka ylläpitävät rikasta lajikirjoa. Utsjoella, Enontekiöllä ja Inarin pohjoisosissa palsasoihin pääsee vielä helposti tutustumaan, mutta ei välttämättä enää kauaa. Ilmaston lämpeneminen näkyy jo nyt: palsat sulavat nopeammin kuin niitä syntyy.
Tykky rikkoo puita
Tykyllä tarkoitetaan puissa olevaa lunta, jäätä ja huurretta. Talvisin tykkyä on kaikkialla Suomessa, alavilla mailla tämä puita peittävä lumivaippa on irtonaista ja ensimmäinen kunnon tuuli pudottaa lumet maahan. Vaara‑alueilla ja tuntureilla tykky sitä vastoin kestää ja irrottaa otteensa puista vasta auringon säteilyn sulattamana keväällä.
Viljojen kuningas
Mitä yhteistä on aamiaismuroilla, irtokarkeilla, salaattikastikkeella, sianrehulla, biopolttoaineella ja muovilla? Niistä kaikista voi löytyä maissia. Maissi on maailman eniten viljelty vilja, joka on keskeinen osa monien maiden ruokakulttuuria, maatalouspolitiikkaa ja terveyspolitiikkaa. Suuret maissipellot vaikuttavat myös ympäristön tilaan.
Hätäleipää luonnosta
Villivihannesbuumi on tuonut laajan kirjon luonnonvaraista syötävää kotikeittiöihin ja huippuravintoloihin. Aikaisemmin niitä on syöty myös pakon edessä. Silloin villiruoka on rinnastunut puutteeseen ja kurjuuteen enemmän kuin omaleimaiseen ruokakulttuuriin.
Hyönteismaailman monarkit
Muurahaiset kasvattavat valtavia imperiumeja, jotka perutuvat sukaisuussuhteisiin ja sodankäyntiin.
Laji: Paatsamasinisiipi
Kesäkuun puolivälissä äänestettiin Suomelle muiden kansalliseliöiden joukkoon myös kansallisperhonen. Nettiäänestyksessä annettiin kaikkiaan 36500 ääntä. Ykköseksi nousi 6305 äänellä paatsamasinisiipi. Kakkoseksi kiri neitoperhonen 6202 äänellä ja pronssia sai suruvaippa 6014 äänellä.
Tilaa Natura!
Luontoasiaa opetusvinkkelistä neljä kertaa vuodessa.
Tilaa Natura
Lataa verkkolehti (vain jäsenille)