Tekstiilien tuotantoon ja kulutukseen liittyy monenlaisia ongelmia. Ratkaisuja pyritään löytämään Telaketju-verkostossa, joka koostuu suomalaisista yrityksistä ja organisaatioista. 

Tekstiilit ovat meille välttämättömyys. Tekstiilit suojaavat, tuovat lämpöä ja ilmentävät persoonaamme. Tekstiilien tuotanto on kuitenkin valtava taakka ympäristölle, ja siihen liittyy myös monia sosiaalisia ongelmia. Esimerkiksi puuvillakilon tuottamiseen tarvitaan keskimäärin 10 000 kiloa vettä ja polyesterin tuotannossa kuluu runsaasti energiaa ja kemikaaleja. Tekstiilituotannon vaikutukset vaihtelevat tuotteen arvoketjun mukaan, ja vaikutukset näkyvät eri puolilla maailmaa, erityisesti tuotantomaissa.

Kiivaassa tahdissa muuttuvat trendit sekä tekstiilien alas painetut hinnat ja huono laatu lisäävät tekstiilien kulutusta, mikä kasvattaa tekstiiliteollisuuden ympäristöpäästöjä entisestään. Tekstiiliteollisuudessa tuotetaan jatkuvasti enemmän kuin mitä tarvitaan. 

Tekstiiliteollisuuden ongelmiin on herätty niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin, ja osa kuluttajista osaa jo vaatia vastuullisempaa tekstiilituotantoa. Suomessa Telaketju-verkosto on jo 2010-luvun puolivälistä lähtien edistänyt tekstiilien kestävää tuotantoa, käyttöä ja kiertoa. Verkostossa on mukana kaikenkokoisia yrityksiä, yhdistyksiä ja tutkimusorganisaatioita sekä lähes kaikki Suomen kuntien jätelaitokset.

Telaketju perustuu yhteistyöhön

Telaketjun juuret ovat erilaisissa tekstiileihin keskittyvissä hankkeissa, kuten esimerkiksi Tekstiili 2.0 -pilottihankkeessa, jossa käynnistettiin poistotekstiilien keräys ja lajittelu Varsinais-Suomen alueella. Telaketjun ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna 2017 ja toinen vaihe vuonna 2019. Molemmissa hankkeissa oli mukana kymmeniä eri alojen yrityksiä ja organisaatioita. 

Heti alusta alkaen hankekumppaneille oli selvää, että poistotekstiilin keräyksen, lajittelun ja jatkojalostuksen kehittäminen vaatii yhteen hiileen puhaltamista. Tavoitteena on kehittää kotimaiseen osaamiseen perustuvaa verkostoa, jossa luodaan Suomeen uutta, vahvaa teollisuutta. 

Yksi yhteistyön hedelmistä näki päivänvalon vuonna 2021, kun Paimioon avattiin poistotekstiilien kiertotalouslaitos. Pohjois-Euroopan suurimmassa poistotekstiilien kiertotalouslaitoksessa toimivat saman katon alla Telaketju-verkostoon kuuluvat Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ja Rester Oy. 

Ei pelkkää kierrätystä

Telaketju on alusta asti kehittänyt poistotekstiilin eli käyttökelvottomien vaatteiden ja kodintekstiilien keräystä. Poistotekstiilien keräystä alettiin ensimmäistä kertaa kokeilla Lounais-Suomen Jätehuollon alueella vuonna 2016. Telaketjun teettämistä selvityksistä ja kokeiluista on saatu arvokasta tietoa keräyksen kehittämiseen, ja keräys laajenee valtakunnalliseksi vuonna 2023. 

“Monesti keskustelu tekstiilien ongelmien ratkaisuista typistyy vain kierrätyksen kehittämiseen. Kierrätys on kuitenkin vain yksi osa ratkaisua. Sen avulla ei ratkaista esimerkiksi kulutustottumuksiamme, jotka kuormittavat ympäristöä. Kierrätyksen lisäksi tarvitaan myös toimijat, jotka hyödyntävät kierrätyskuitua omissa tuotteissaan”, toteaa Telavalue-hankkeen Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Piia Nurmi. 

Telaketjussa on kierrätyksen lisäksi tutkittu muun muassa vastuullisia materiaaleja, kiertotalouden liiketoimintamalleja, kuten vaatetusta palveluna sekä tuotetiedon roolia kiertotaloudessa. Vuonna 2021 julkaistu suunnittelijan opas tarjoaa suunnittelijoille perustiedot kohti kiertotalouden mukaista vaatesuunnittelua. Suunnittelijalla on valta päättää esimerkiksi materiaaleista, tuotteen muokattavuudesta ja kierrätettävyydestä. 

Kuluttajat voivat ostopäätöksillään – tai päätöksillään jättää ostamatta – vaikuttaa tekstiiliteollisuuden ongelmiin. Telaketjussa tehdyn tutkimusten mukaan kuluttajat ovat jo kiinnostuneita kierrätyskuiduista valmistetuista vaatteista.  

“Olemme pyrkineet rohkaisemaan Telaketjun somekanavilla myös jo olemassa olevien vaatteiden huoltamiseen ja rakastamiseen, sillä vastuullisinta on käyttää niitä vaatteita, jotka jo omistaa”, Nurmi kertoo. 

Tekstiiliteollisuuden uudistusta

Sitran rahoittamassa vuonna 2021 alkaneessa PaaS Pilots -hankkeessa pilotoitiin työvaate ja arkivaate palveluna -liiketoimintamalleja. Telaketju-verkoston hankkeessa olivat mukana Turun ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu ja VTT, ja pilottiyrityksinä toimivat Image Wear ja Pure Waste Textiles. Hankkeen tuloksena syntyi opas tuote palveluna -liiketoimintamallin kehittämiseen. 

Telaketju-verkoston uusimman, vuonna 2022 alkaneen Telavalue-hankkeen yhtenä tavoitteena on yhdistää kierrätetyt ja uudet biopohjaiset kuidut kestävän suomalaisen tekstiilituotannon perustaksi. Business Finlandin rahoittama Co-Innovation-hanke koostuu kuudesta yritysprojektista sekä julkisesta tutkimushankkeesta, jossa ovat mukana VTT, LAB-ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Julkista tutkimushanketta rahoittavat Business Finlandin lisäksi 17 yritystä ja muuta organisaatiota.

Telavalue-hankkeessa tutkitaan kierrätysratkaisujen lisäksi kiertotalouden liiketoimintamalleja, kuten jakamispalveluita sekä vastuullisia tekstiilituotteita.

Tutustu Telaketju-verkoston tutkimustuloksiin ja lue havainnollistavia blogitekstejä Telaketjun sivuilta: www.telaketju.fi.

Teksti: Marketta Virta, hankeasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu ja 
Eerika Heinonen, projektityöntekijä, Turun ammattikorkeakoulu. Avauskuva: Vesa-Matti Väärä.
Artikkeli on julkaistu Naturassa 3/22.