Kevät saa kotipuutarhurit selailemaan siemenluetteloita ja kylvämään siemeniä esikasvatukseen. Mullasta puskevat hentoiset sirkkataimet kääntyvät kohti ikkunaa ja valoa. Kasvu antaa lupauksen kesästä. Sormien työntäminen multaan on konkreettista tekemistä, joka irrottaa infotulvasta.

Maailma muuttui hetkessä, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainassa. Kukaan ei uskonut sotaan. Toinen toistaan tyrmistyttävämmät tapahtumat ja julmuudet ovat kuitenkin seuranneet toisiaan ja asettaneet muulle maailmalle paineita irtautua Venäjältä tuotavasta fossiilisesta energiasta.

Myös kotimainen ruoantuotanto nojaa vahvasti fossiiliseen energiaan, polttoaineisiin ja keinolannotteisiin. Irtautuminen tuontilannotteista edellyttää ekologista siirtymää, lisää luomutuotantoa, peltokiertoa ja kierrätyslannoitteita. Neljä peltoa viidestä on eläintuotannon käytössä ‒ pidemmällä tähtäimellä ekologisempi ruoantuotanto edellyttää kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirtymistä. Suomalaisten ruokkimiseen kasvisruoalla riittäisi vain noin neljännes viljelyalasta.

Ruokavalio on vahvasti henkilökohtainen asia, osa identiteettiä. Useimmille ruokavalio on paljon enemmän kuin soijanakki lautasella. Kyse on laajemminkin arvoista ja elämäntavasta, joka voidaan kokea ulkopuolelta uhatuiksi, mikäli uudet ravintosuositukset eivät ole oman dieetin kanssa linjassa. 

Suomessa syödään edelleen punaista lihaa yli ravintosuositusten, mutta kulutus ei jakaannu mitenkään tasaisesti, vaan osa syö lihaa keskimääräänsä enemmän. Tällöin valintoja ei usein rajoita raha, minkä vuoksi myös verotuksella ohjaaminen toimii selvitysten mukaan vauraissa maissa huonosti valintoja ohjaavana tekijänä: juuri ne, jotka kuluttavat eniten lihaa, eivät muuta käyttäytymistään, vaikka hinta nousisi.

Asenteisiin ja kulutusvalintoihin voidaan vaikuttaa valistuksella, viestinnällä ja ravintosuosituksilla. Kasvisvaihtoehdon valitsemisen pitäisi olla helppoa ja luontevaa. Kasvisvaihtoehdon menekkiin voi vaikuttaa myös pienillä kasvisruokaa normalisoivilla asioilla, kuten vaihtoehdon sijoittamisella linjastolla ensimmäiseksi ja tarjoilemalla se samankokoisesta astiasta muiden vaihtoehtojen kanssa. Toki hyvä maku ei olisi myöskään haitaksi!

Tässä numerossa pohditaan ruokaa useammasta näkökulmasta. Kuinka sota vaikuttaa kotimaiseen ruoantuotantoon, entä miten nuoret voisivat vaikuttaa valinnoillaan? Ota haltuun myös ajankohtaiset ideat kriisien käsittelyyn oppilaiden kanssa. 

Maailmantilanteen seurauksena ruoka kallistuu myös kotimaassa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta kotitarveviljelyyn. Jos haluaa säästää ruokakuluissaan, kannattaa muistaa, että meillä on Suomessa vertaansa vailla olevat mahdollisuudet liikkua luonnossa. Metsistämme löytyy kymmenittäin herkullisia sienilajeja. Terveelliset ja ravintorikkaat metsäsienet ovat käytännössä ilmaista ruokaa, joka säilyy kuivattuna lasipurkissa vaikka kuinka kauan. Siis täydellistä omavararuokaa.

Teksti: Anne Hirvonen
Artikkeli on julkaistu Naturassa 2/22.