Ennen kaikki käytettiin, eikä jätettä juuri syntynyt. Ruokahävikkiä ei tunnettu: koirat ja possut söivät sen, mitä tähteeksi jäi. Puhkikuluneista vaatteista tehtiin rättejä, matonkuteita, täytteitä käsitöihin ja niitä käytettiin jopa eristeinä taloissa. Vanha tapa on parempi kuin kestokassillinen uusia!

Toisaalta uunissa saatettiin polttaa myös kaikenlaista roskaa ja suurempi roju päätyi usein kokkoihin – roskia saatettiin myös haudata maahan. Vaikka tavaran saisi hautaamalla tai polttamalla katoamaan silmistä, ei materia katoa, se vain muuttaa muotoaan. Sen minkä taakseen jättää, sen jälkipolvi edestään löytää. 

Totutuista tavoista on vaikea päästää irti. Haikailu vanhaan on kuitenkin turhaa, sillä sitä maailmaa ei ole enää olemassa. 

Sanotaan, että toisen roska on toisen aarre. Sanonta saa ihan uuden merkityksen aikana, jossa tarvitaan kipeästi materiaaleja uuden teknologian raaka-aineeksi. Tietotekniikan, kuten tietokoneiden ja puhelinten kierrätys, voisi jopa vähentää uusien kaivosten tarvetta. Harvinaisia metalleja esiintyy niin pieninä pitoisuuksina, että kallioperää on louhittava valtavia määriä. Se synnyttää uusia ongelmia: kallioperässä on aina myös muita yhdisteitä, jotka voivat muuttua epävakaiksi ilman kanssa reagoidessaan, jolloin ne päätyvät helposti sadeveden mukana vesistöihin.

Kiertotaloudessa käytetään tehokkaammin tuotannon ja teollisuuden sivuvirtoja sekä hyödynnetään jätteitä uusien tuotteiden raaka-aineena. Vaikka kierrätys kotona tai koulussa tuntuisi pieneltä teolta, isommassa mittakaavassa kierrätyksellä on todellista merkitystä. Tiesitkö, että kartonkikuitu voidaan kierrättää jopa 25 kertaa? On ehkä mutkien oikaisua väittää, että kartonkia kierrättämällä metsiä tarvitsee hakata 25 kertaa vähemmän, mutta ajatus on oikeansuuntainen: tehokkaammalla kiertotaloudella voidaan säästää raaka-aineita ja siten luontoa.

Kierrättämisen tehostaminen ei kuitenkaan riitä, vaan myös jätteen syntymistä pitäisi pystyä ehkäisemään.  Kestävyysmurroksella tarkoitetaan tekoja kiertotalouden edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Kulutus on kestävyysmurroksen ytimessä: kulutustapojemme on muututtava kestävämmiksi. 

Tästä numerosta voit lukea, kuinka kestävän kehityksen teemoja on sovellettu monialaisen opetuksen kokonaisuuksissa. Entä miten koulun toimintaa voisi kehittää kestävämmäksi ja mitä hyötyjä käytännön sovelluksilla voisi olla opetuksen tukena?

Kestävämpi elämäntapa ei tarkoita sitä, että kaapit ja varastot konmaritetaan aika-ajoin tyhjiksi uuden pikamuodin ja markkinoinnin synnyttämien tarpeiden tieltä. Kestävämpi elämäntapa tarkoittaa myös kohtuutta ja jakamistaloutta. Jos sattuisin tarvitsemaan ensimmäistä kertaa elämässäni jotakin konetta, mitä jos lainaisin tai vuokraisin sen?

Teksti: Anne Hirvonen. Artikkeli on julkaistu Naturassa 1/22.