Jo toisena peräkkäisenä kesänä järjestimme pienimuotoisen kotimaan kasviretken. Vuosi sitten retkeilimme Hankoniemen suunnalla kahtena päivänä, nyt kohteena oli itäinen Helsinki ja yhden päivän retki. Molemmilla kerroilla oivana oppaanamme on ollut Henna Kettunen ja osallistujien määrä on ollut vähän yli kymmenen henkeä.

Tämän vuotisen retkemme aloitimme retkeilyn Vuosaaren täyttömäen ympäristöstä, josta kiipesimme täyttömäen huipulle. Kohde oli erittäin monimuotoinen ja kiinnostava, sinne olisi voinut jäädä ihmettelemään kasveja ja lintuja koko päiväksi. Helokkeja, tulikukkia, masmaloita, karvahorsmia, neidonkieliä ja lukuisia muita kasveja ehdimme ihailla. Koska tarkoituksenamme oli nähdä myös muuta, jouduimme jatkamaan turhankin pikaisesti matkaa. Kesäravintola Mainingin maittavan lounaan jälkeen siirryimme Kallahden rantaniitylle tutkimaan merenrannan kasvillisuutta.

Lopuksi vielä jatkoimme pienemmällä joukolla Uutelan nevalle, josta yritimme löytää pienintä Suomessa kasvavaa kämmekkää, vaatimattoman näköistä suovalkkua, jota tällä pienellä suoalueella on joskus nähty. Sitä emme kuitenkaan löytäneet, muita suokasveja kyllä. Retkellä listattiin yli 60 vähän erikoisempaa nähtyä kasvia.

Suunnitelmissa on jatkaa liiton puitteissa pienimuotoisten kotimaan retkien järjestämistä. Kiinnostavia kohteita voikin ehdottaa. Retkien ei ole pakko olla pelkkiä kasviretkiä, myös lintu-, hyönteis- ja geologisia retkiä voitaisiin järjestää. Tehkää ehdotuksia, kimpparetkeily samanhenkisten ihmisten kanssa on paitsi antoisaa, myös mukavaa.
Teksti ja kuvat: Hannele Heino

Angervohopeatäplää ihastelimme täyttömäen lähellä. Kuva Hannele Heino.

Haavankeltajäkälä, Xanthoria parietina, kasvaa joskus myös kivillä, Kuva Hannele Heino.

Iltahelokki, Oenothera biennis, on Pohjois-Amerikasta peräisin oleva vieraslaji. Kuva Hannele Heino.

Kallahden rantaniityllä. Kuva Hannele Heino.

Ketomasmaloa, Anthyllis vulneraria, tavataan myös Vuosaaren täyttömäellä. Kuva Hannele Heino.

Koiranvehniön, Elymus caninus, näimme täyttömäen alaosissa. Kuva Hannele Heino.

Kyläkarhiainen, Carduus crispus. Kuva Hannele Heino.

Kyläneidonkieli, Echium vulgare, on näyttävä kasvi. Kuva Hannele Heino.

Lauhahiipijä on yleinen niittyjen laji. Kuva Hannele Heino.

Merinätkelmässä, Lathyrus japonicus oli vielä vähän kukkia jäljellä. Kuva Hannele Heino.

Meriputki, Angelica archangelica ssp litoralis on yleinen kivisillä merenrannoilla. Kuva Hannele Heino.

Isokokoinen karvahorsma, Epilobium hirsutum, on eteläinen asuttujen paikkojen laji, joka tavattiin Suomessa ensimmäisen kerrran vuonna 1886 Turun satamassa. Kuva Hannele Heino.

Isokäärmeenkieli, Ophioglossun vulgatum kasvaa Suomessa harvinaisena pääasiassa merenrantaniityillä. Kuva Hannele Heino.

Isosappi, Centaurium littorale on merenrantaniittyjen laji Suomenlahden ja Pohjanlahden rannoilla. Kuva Hannele Heino.

Jaakonvillakko, Senecio jacobaea, on näyttävä mykerökukkainen. Kuva Hannele Heino.

Jänönsalaatti, Mycelis muralis, kasvaa eteläisessä Suomessa usein lehdoissa. Kuva Hannele Heino.