”Allekirjoittanut kouluhallituksen jäsen ilmoittautuu täten jäseneksi Suomen luonnonhistorian ja maantieteen opettajien liittoon. Helsingissä helmikuun 18. päivänä 1928 Einari Fieandt, Liisankatu 21 b.”
Herra Fieandt sai kunnian olla nykyisen biologian ja maantieteen opettajien liiton ensimmäinen jäsen. Hän oli itse esittänyt luonnontieteitten opettajien yhdistyksen perustamista. Hänen lisäkseen yhdistyksen perustamista oli ollut valmistelemassa maisteri Henriksson, lehtorit Helle, Huumonen, Järvinen ja Oksanen. Oppikoulujen ja seminaarien luonnonhistorian ja maantieteen opettajien päivillä elokuussa 1927 päätettiin perustaa uusi yhdistys 81 opettajan voimin. Ensimmäinen Natura ilmestyi lähes 40 vuotta myöhemmin vuonna 1964.
Perustamisvuoden aikaan maailma näytti hyvin erilaiselta kuin nyt. Suomen väkiluku oli jossain reilun kolmen miljoonan kieppeillä. Kaupungistumiskehitys oli vasta alussa, ja vaikka varsinkin metsäteollisuus kehittyi, sai valtaosa väestöstä elantonsa maataloudesta. Maan ensimmäinen lentoyhtiö oli toiminut jo nelisen vuotta, mutta ulkomaanliikenne hoidettiin pääasiassa höyrylaivoilla. Presidentti Relander sai lempinimekseen reissu-Lasse vierailtuaan oikein Virossa, Ruotsissa, Latviassa, Tanskassa että Norjassa.
Nyt maailma on käynyt pienemmäksi: vuonna 2011 suomalaiset tekivät 6,7 miljoonaa ulkomaanmatkaa. Kaksi kolmesta työssäkävijöistä saa elantonsa palveluammateista, samalla maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on painunut muutamana prosenttiin. Kulutusyhteiskunta kehittyi erityisesti maailmansotien jälkeen, ja itsenäisyyden aikana suomalaisten kulutuksen arvioidaan yksitoistakertaistuneen. Samalla luonnonvarojen kulutus on kasvanut, ja ihmistoiminnan aiheuttama ilmastonmuutos uhkaa muuttaa koko maapallon toimintaa.
Biologian ja maantieteen opetus on seurannut maailman muutoksia. Luonnonmaantiedettä täydentää globaalikasvatus ja biologian tunneilla käsitellään biotekniikan menetelmiä. Nykyisen monimutkaisen maailman ja sen ilmiöiden ymmärtäminen edellyttääkin melkoista tieto- ja taitorepertuaaria.
Kaikissa asioissa ei kuitenkaan ole edistytty niin kuin voisi toivoa. BMOL:n perustamisvuosien aikaan Lapuan liike kokosi rivejään, ja äärioikeistolainen liikehdintä sai jalansijaa Saksan Baijerissa. Tämän päivän Suomessa käydään rasistista keskustelua maahanmuutosta, ja pahimmillaan se on purkautunut väkivaltana.
Tiedämme hyvin, mihin äärioikeiston nousu 1930-luvulla johti. Samoja virheitä ei tarvitse toistaa, ja siinä kasvattajilla on erityinen vastuu. Meidän tehtävänämme on lisätä ymmärrystä maailmanlaajuisista vuorovaikutussuhteista, ihmisoikeuksista ja maailman tapahtumien vaikutuksista, sillä jaamme yhdessä kotiplaneettamme ja sen rajalliset resurssit. Meillä on yhteinen globaali haaste ratkaistavana: maapallo täytyy säilyttää uusiutuvana ja elinkelpoisena tuleville sukupolville. Siinä ei ole sijaa perusteettomalle jaottelulle meihin ja muihin.
100 vuoden päästä, vuonna 2117, BMOL täyttää 190 vuotta. Jos mahdollista, tämä tuntuu vielä kaukaisemmalta ajalta kuin herra Fieandtin ja kumppaneiden 1920-luku. Toivottavaa on, että silloin oltaisiin jo päästy eteenpäin ennakkoluuloisesta ja ahtaasta ajattelusta.
Teksti: Hanna Kaisa Hellsten, päätoimittaja
Artikkeli on julkaistu Naturan numerossa 3/2017.
