Pääbo, Svante (2015) Neandertalilainen. Kadonnutta perimää etsimässä. 373 sivua. Arthouse

Tiedotusvälineistä olemme saaneet lukea viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana neandertalin ihmisen geeniperimän avautumisesta. Ensin saatiin selville mitokondriaalinen DNA ja lopulta lähes koko tuman DNA. Siitä, miten suunnattoman työmäärän tämä kaikki on vaatinut useilta kymmeniltä ihmisiltä, emme kuitenkaan ole saaneet tietoa. Laitteiden ja menetelmien kehittymisestä, lukuisten ihmisten pitkistä ponnisteluista, epäilyistä, hienoista ideoista ja tarkistusten tarkistuksista tässä työssä kertoo Svante Pääbo, johon koko tarina neandertalilaisten DNAsta kulminoituu. Kyse ei todellakaan ole mistään pienestä työstä.

Ruotsalainen Svante Pääbo tutustui arkeologiaan jo nuorena ja kiinnostui muumioiden tutkimisesta. Vaihtoehtoinen ura hänelle olisi ollut lääketiede, mutta monien vaiheiden jälkeen hänestä tuli maapallon tunnetuin paleogeneetikko. Sivujuonteena kirjassaan hän käy läpi myös omaa henkilöhistoriaansa tunnetun isänsa aviottomana poikana ja biseksuaalina, joka kuitenkin löytää työyhteisöstään elämänsä naisen.

Pääosassa kirjassa on kuitenkin neandertalilainen, jonka todetaan siirtäneen meille Afrikan ulkopuolisille nykyihmisille geenejään ilmeisesti Lähi-Idän alueella. Keskimäärin 3 % perimästämme on peräisin neandertalilaiselta. Tutkimus ei kutenkaan pääty tähän. Uusi ulottuvuus on denisovanihminen, jonka Siperiasta löydetyt, jonka hyvin säilyneet luut kertovat läheisestä sukulaisuudesta neandertalilaiseen, mutta myös yllättäen papualaisiin ja muihin Oseanian alueelta kotoisin oleviin ihmisiin. Lajimme evoluutiotutkimus on saanut DNA-tutkimuksista aivan uusia ulottuvuuksia. DNA on kuitenkin hyvin huonosti säilyvä molekyyli, eikä sitä uskota pystyttävän saamaan talteen kovinkaan paljon neandertalilaista vanhemmista fossiileista, valitettavasti.

Hannele Heino