XII maantiedeolympialaiset järjestettiin 11.8. – 17.8.2015 Venäjällä Tverissä. Mukana oli 40 joukkuetta eri puolilta maailmaa. Suomesta kisoihin osallistui neljä opiskelijaa, jotka valittiin tammikuun kansallisen maantiedekilpailun ja Helsingin yliopiston järjestämän valmennuksen perusteella.

Suomea edustivat Johanna Junnila (Turun Lyseon lukio), Seppo Kokki (Kuopion Lyseon lukio), Visa Kuntze (Turun suomalainen yhteiskoulu) ja Isa Tuuri (Mikkelin lukio). Joukkueen johtajina ja samalla tuomariston jäseninä toimivat Anu Brunila-Kovanen ja Jussi Mestari Biologian ja maantieteen opettajien liitosta. Suomessa maantiedekilpailutoiminnan rahoittaa Opetushallitus.

Kilpailun tuoksinassa

Jo perinteiseen tapaan maantiedeolympialaiset alkoivat ensimmäisenä päivänä kirjallisella kokeella, jossa opiskelijoille annettiin ratkottavaksi 6 eri aihepiireistä valittua tehtävää. Aikaa on 3 tuntia vastata englanniksi aineistopohjaisiin, mutta samalla maantieteellistä osaamista mittaaviin, tehtäviin. Tällä kertaa aihepiirien joukossa olivat mm. trooppiset pyörremyrskyt, kylmät elinympäristöt ja slummit. Sanakirjan käyttö on kokeissa sallittua. Lisäksi ei-englantia äidinkielenään puhuvien käytössä on sanalista, jonka joukkueenjohtajat kääntävät tunti ennen osion alkua kilpailijoiden omalle äidinkielelle.

Toinen ja kolmas päivä kuluivat kenttäkokeen parissa. Ensimmäisenä kenttäkoepäivänä kilpailijat vietiin bussilla vajaan kahden tunnin päähän Staritsan pikkukaupunkiin, joka sijaitsee Volgan rannalla. Kenttäkokeen A-osassa kilpailijoilla oli neljä tehtävää, joissa mm. tuli laatia profiilipiirros Volgajoen ranta-alueesta sekä laskea tietyn korttelin asutustiheyttä. Toisena kenttäkoepäivänä sovellettiin kerättyjä havaintoja mm. määrittämällä Staritsan kaupungin vaikutusaluetta kahtena ajankohtana.

Neljäntenä kisapäivänä oli vuorossa multimediakoe, jossa kilpailijoiden tulee aineistoihin pohjautuen vastata tunnissa 40 monivalintakysymykseen. Rajoitettu aika tekee kokeesta haastavan. Kaikkien osioiden tehtävät ovat nähtävissä iGeon nettisivuilla osoitteessa www.geoolympiad.org. Siellä on myös edellisten vuosien kilpailutehtäviä.

Pioneerileiri ja kulttuuriretkiä

Kilpailujen pitopaikka sijaitsi Tverin pohjoispuolella noin 200 kilometrin päässä Moskovasta. Alue on vanha pioneerileirikeskus, jonka aulan seinällä komeili kuvia pioneereista sekä itse Lenin. Aidatulla alueella, Tvertsajoen rannalla, keskellä mäntymetsää vietetty viikko oli ikimuistoinen, mutta ei ehkä kovin myönteisellä tavalla. Alueelta ei saanut poistua – tai sai, jos osasi kysyä oikeilta henkilöiltä. Yhden kerran pääsimme vapaasti ulos alueelta ja vierailimme suomalaisporukalla läheisessä Mednoen kylässä, jossa aika tuntui pysähtyneen. Muina kertoina alueelta poistuttiin busseilla poliisisaattueessa.

Eräs retkikohde oli Torzhokin vanha kaupunki, jossa vierailu vyömuseossa jäi monien mieliin. Kenttäkoepäivänä vierailtiin Staritsan kupeessa sijaitsevassa luostarissa. Puolipäiväretkeä Tverin kaupunkiin helli kaunis auringonpaiste. Meidät vietiin kävellen seitsemälle rastipisteelle, jossa opiskelijat muun muassa laskivat portaita ja aukion ympärillä olevia rakennuksia. Tämän leikkimielisen rastikierroksen laskutoimituksista paljastui Tverin perustamisvuosi.

Eräs monia askarruttanut piirre retkillä oli se, että koskaan ei ollut vapaa-aikaa, ei saanut liikkua omin päin, eikä kaupoissa ollut aikaa käydä. Jotenkin kummalliselta se tuntui, kun kilpailuissa mukana oli yli 200 ihmistä eri puolilta maapalloa, joilla olisi ollut rahaa, mutta sitä ei voinut juurikaan käyttää missään. Ainoana mahdollisuutena olivat meitä varten esille tuodut matkamuistot.

Sunnuntaina 16.8. teimme kokopäiväretken Seligerjärvelle sekä Nilovo-Stolpenskin luostariin, jonne oli kolmen tunnin bussimatka. Perillä tehtiin risteily järvellä, joka olisi maisemien perusteella voinut sijaita myös Suomessa. Ohjelmaan kuului myös opastettu kierros luostarissa ja ikonimuseossa.

Summa summarum

Järjestelyt Venäjällä eivät olleet parhaat mahdolliset – aikataulut pettivät moneen kertaan ja informaatiota annettiin niukasti, jos ollenkaan). Ruoka ja seura olivat kuitenkin hyviä. Suomen joukkueeseen oli valikoitunut erinomaisella kielitaidolla, huumorilla ja sosiaalisilla taidoilla varustettuja nuoria. Kilpailuissa naurettiin paljon ja otettiin valtavasti kontakteja eri maiden joukkueiden edustajiin. Globaalissa maailmassa kaikki saadut kontaktit voivat olla kultaakin arvokkaampia.

Suomen joukkueen menestys oli tälläkin kertaa hyvä. Joukkuekilpailussa heltisi 8. sija. Mitaleitakin tuli 3 . Hopealla palkittiin Seppo Kokki (kisan 17.) ja Isa Tuuri (23.), pronssilla Visa Kuntze (54.). Mitaleita jaettiin kaikkiaan 80, joista 13 kultaisia, 27 hopeisia ja 40 pronssia. Aiemmin suomalaisille haastavin osuus, kenttäkoe, meni tällä kertaa hyvin. Isa Tuuri saavutti osion toiseksi korkeimmat pisteet.

Vuonna 2016 olympialaiset järjestetään elokuussa Kiinassa, Pekingissä.

Maantieteen kansallinen kilpailu tammikuussa

Maantieteen kansallinen kilpailu käydään 19.1.2016 kello 10-12. Kilpailun ja valmennuksessa pärjäämisen perusteella valistaan Suomen edustajat maantieteen olympialaisiin. Sääntöjen mukaan kansainväliseen kilpailuun osallistuva opiskelija ei saa olla ennen 1.7. 20 vuotta täyttänyt.

Maantietekilpailuun ilmoittaudutaan lähettämällä joulukuun 2015 aikana vapaamuotoinen viesti osoitteeseen sihteeri@bmol.fi. Ilmoittautumisessa tarvitaan opettajan nimi, koulun nimi sekä opettajan sähköpostiosoite. Kilpailu lähetetään sähköpostilla ilmoitettuun osoitteeseen PDF-tiedostona.

Biologian kansallinen kilpailu toukokuussa

Uudistunut biologiakilpailu järjestetään 27.2.2016. Kilpailun perusteella valitaan osallistujat valmennukseen, ja sen perusteella Suomen olympiajoukkueeseen vuodelle 2017. Sääntöjen mukaan kansainväliseen kilpailuun osallistuva opiskelija ei saa olla ennen 1.7. 20 vuotta täyttänyt.

Vuoden 2016 olympiavalmennukseen on valittu osallistujat vuoden 2015 kansallisen biologiakilpailun perusteella.

Teksti ja kuvat: Jussi Mestari, lehtori, Kaurialan lukio

IGEO leirikeskus

IGEO leirikeskus