Maankuoren päällä on ohut kerros, josta kaikki elämä maapallolla on riippuvaista. Siinä kasvavat kasvit tuottavat muille eliöille happea ja ravintoa. Myös ihmiskunnan ruokkiminen edellyttää elävää viljelymaata jota tällä hetkellä on vain muutama prosentti koko maailman pinta-alasta.

Yhdysvaltojen presidentti Franklin D. Roosevelt on todennut vuonna 1937, että maaperänsä tuhoava kansakunta tuhoaa itsensä. Hän oli enemmän oikeassa kuin tiesikään, sillä maaperäkysymys on myös ilmastokysymys. Metsien ja soiden tärkeimmät hiilivarastot sijaitsevat saappaan alla eivätkä suinkaan korkealle kurkottavissa puissa.

Maaperä vaikuttaa myös suoraan ihmisen terveyteen. Maamikrobiston sekä allergioiden välistä yhteyttä selvitetään useissa tutkimushankkeissa. Mullassa tönkiminen vähentää stressi- ja ahdistusoireita, minkä monet puutarhaharrastajat hyvin tietävät. Monet maan ominaisuuksista ovat sellaisia ettei niitä näe ihmissilmällä, ja silti toimintamme vaikuttaa myös maan toimintaan. Pellot tiivistyvät huonossa hoidossa ja metsän hakkaaminen vapauttaa maaperän hiilen ilmakehään. Maan käyttäjinä olemme paljon vartijoina. Tämän vuoksi maaperää täytyy ymmärtää siinä missä muitakin ekosysteemeitä.

Naturan numeron 3/2019 teemana oli maaperä. Lue lisää metsämaan hiilivarastoista, peltojen hiilensidonnasta, maaperäeliöstön monimuotoisuuden merkityksestä, maaperän ravintoverkoista ja tutustu ohjeisiin, joilla maaperän kuntoa voi tutkia oppilaiden kanssa. Natura testasi myös, kuinka sujuu bokashi-kompostointi kotioloissa ja kävi selvittämässä, kuinka maan kunnosta huolehditaan luomutilalla.

Maaperän pieneliöjulisteen voit ladata tästä leikkuuvaran kanssa tai ilman.