Maa-ainesten ja pinnanmuotojen monimuotoisuus eli geodiversiteetti luo edellytykset lajikirjon monimuotoisuudelle. Oulussa geodiversiteetin tutkimus on maailman kärkiluokkaa.
Jatkuvalla kasvatuksella monipuolisuutta metsiin
Hiekkatien mutka on tuttu, autonrenkaat liukuvat sepelillä. Tuttu on myös näky, joka mutkan jälkeen aukeaa. Silti rintakehässä tuntuu painavalta. Kuiva alkukesä on paahtanut avohakkuualan räikeänruskeaksi, sieltä täältä nousee muutama pökkelö ja säästöpuu. Valtavat hakkuujätekasat on pinottu molemmin puolin tietä, ne peittävät hetkeksi masentavan näkymän. Painan kaasua ja mietin taas, milloin aukolla kasvaa uusi metsä. Ehdinkö vielä näkemään sen? Ja kohahtaako metson musta hahmo vielä jostain siivilleen, vai onko se jo silloin näiltä seuduilta kadonnut?
Minkälainen karhu koulussa asuu? (Ja tulisiko se häätää sieltä?)
Alakoulun metsäprojektissa käsitellään eläinten koteja. Lapset käyvät metsäpedagogiikkaa painottavaa luokkaa ja ovat juuri palanneet metsäretkeltä. Nyt heidän tehtävänään on rakentaa opettajan jakamien kuvien eläimille pesäpaikkoja. ”Tämän pitää sitten olla oikeaa tietoa”, toteaa opettaja. Lapset ryhtyvät toimeen. Hiirihaukan ja oravan pesät näyttävät lopulta aika samanlaisilta: niistä löytyy makuuhuone, ruokatila, leikkipaikka, kiipeilyteline, nyrkkeilypaikka ja keinu. Jäämme tilannetta seuraavina tutkijoina pohtimaan mikä meni pieleen, vai menikö mikään ja kenen näkökulmasta.
Monimuotoisuus lähtökohdaksi
Keväällä koronarajoitusten myötä myös minulla oli aiempaa enemmän aikaa puuhastella puutarhassa. Hoitamatonta niittyä ja laiskasti ajettua nurmikkoa oli jo ennestään, joten ajattelin parantaa pihan pörriäisten elämää istuttamalla joitakin perennoja. Muillekin oli tullut samat aatteet, sillä puutarhamyymälässä multasäkit uhkasivat kuulemma loppua jopa tavarantoimittajalta.
Miten laji määritellään?
Toistaiseksi yhtenäistä, kaikkiin eliöihin sopivaa lajikäsitettä tai lajikriteerejä ei ole pystytty määrittämään. Edes DNA:n käyttö määrittelyperusteena ei ole ongelmatonta.
Kulkusirkkojen massaesiintyminen käynnissä
Lähi-idästä vuonna 2018 leviämään alkanut aavikkokulkusirkan parveilu uhkaa Afrikan sarven epävakaiden maiden ruokahuoltoa.
Sedimentin fosfori rehevöittää kauan
Fosfori on tärkein sisävesiä rehevöittävistä ravinteista ja sitä varastoituu järvien pohjasedimenttiin. Jos happi vähenee, alkaa varasto purkautua. Tästä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi.
Kun maailma pysähtyi
On kulunut lähes kaksi kuukautta siitä, kun Maailman terveysjärjestö WHO julkisti Covid-19-koronavirustaudin maailmanlaajuiseksi epidemiaksi, eli pandemiaksi. Seuraukset ovat olleet todella pysäyttävät: ympäri maailmaa on asetettu karanteeneja, tapahtumat on peruttu, kouluissa on siirrytty etäopetukseen.
Teemana avoin tieto
Maailmassa on valtava määrä mitattua ja kerättyä tietoa esimerkiksi erilaisista ympäristömuuttujista. Tietojen avaaminen kaikkien käyttöön ilmaiseksi on tuonut esimerkiksi tieteenaloja ylittävälle tieteen tekemiselle aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Naturan vuoden 2020 ensimmäisen numeron teemana on avoin tieto.
Reaaliaikainen paikkatieto maantieteen opetuksen elävöittäjänä
Koulumaantieteen teemat käyvät vuosi vuodelta yhä ajankohtaisemmaksi. Ilmastonmuutos, metsäkato, biodiversiteetin väheneminen ja väestönkasvu ovat esimerkkejä maantieteessä opettavista aihepiireistä, jotka toistuvat uutisvirrassa jatkuvasti. Internetissä on erilaisia, jopa reaaliaikaisia geomediasovelluksia, joiden avulla esimerkiksi edellä mainittujen ilmiöiden havainnointi ja analysointi on mahdollista.
Tilaa Natura!
Luontoasiaa opetusvinkkelistä neljä kertaa vuodessa.
Tilaa Natura
Lataa verkkolehti (vain jäsenille)