Uutiset välittävät maantieteellistä tietoa maailmalta, mutta kaikkeen geomediaan ei voi kuitenkaan luottaa.

Nykypäivän uutiset levittävät tietoa nopeasti ympäri maapalloa. Uutiset eri puolilta maailmaa käsittelevät usein tapahtumia ja ilmiöitä, minkä lisäksi ne liittyvät tiettyyn paikkaan tai alueeseen. Uutiset siis välittävät maantieteellistä tietoa maailmalta. Maailman tapahtumia ja laajempia ilmiöitä koskevat uutiset sisältävät usein karttoja, valokuvia, tilastoja, diagrammeja ja tekstiä eli geomediaa. Monia näistä geomedian muodoista oppilaat kohtaavat koulun oppituntien lisäksi myös arjessaan: sosiaalisessa mediassa, uutisissa tai jopa digitaalisissa peleissä. 

Kaikkeen geomediaan ei voi kuitenkaan luottaa. Esimerkiksi on erityistä osaamista vaativaa laatia hyvää ja selkeää geomediaa, minkä takia uutisten geomedia voi olla joskus vahingossa vaikeaselkoista tai harhaanjohtavaa. Joskus geomediaesitykset, kuten teemakartat tai diagrammit, laaditaan jopa tarkoituksella harhaanjohtaviksi tai virheellisiksi, jos halutaan vaikuttaa katsojaan tai lukijaan (esim. kuva 1). Tiedämme, että esimerkiksi uutisten valokuvien valinnoilla ja rajauksilla pyritään vaikuttamaan katsojaan. Poliittisesti ja yhteiskunnallisesti polarisoituvassa nykymaailmassa on valitettavan yleistä, että tietoa vääristellään – enemmän tai vähemmän. Pahimmillaan muun muassa virheellinen kartta voi johtaa siihen, että kartan esittämästä ilmiöstä tehdään vääränlaisia tulkintoja.

Geomedian perusteista kriittiseksi geomedialukutaidoksi

Geomedian käsite alkaa kohta jo olla maantieteen opettajille tuttu. Geomedialla tarkoitetaan erilaisia tapoja ja median muotoja välittää maantieteellistä eli alueellista informaatiota. Tämä voidaan määritellä joko väljemmin kattamaan sellaisia median muotoja (kuten valokuvia), jotka esittävät maantieteellistä ilmiötä tai prosessia, mutta sijaintia ei tarkkaan tunneta. Tiukemman määrittelyn mukaan geomedian täytyy sisältää myös tieto sijainnista tai paikasta, kuten koordinaatit, osoite, paikannimi tai valtion nimi.

Aiemmin, kun opetussuunnitelmien perusteissa (esim. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003) puhuttiin geomedian käsitteen sijaan vielä erikseen eriteltyinä paikkatiedosta, kartoista, kartografiasta, tilastoista ja diagrammeista, mainittiin arvioitavina taitoina jo silloin muun muassa maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot, kuten kartan tulkintataito. Uudemmat opetussuunnitelmien perusteet määrittävät, että maantieteen opetuksessa arvioidaan myös karttojen luku- ja tulkintataitoa, graafisia esittämistaitoja sekä muita geomediataitoja. Kriittistä geomedialukutaitoa ei suoraan mainita uusimmissa Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2019, eikä sen 1.8.2025 voimaan astuneessa päivityksessä. Sen sijaan puhutaan geomediataidoista, mutta toisaalta puhutaan kyvystä seurata ajankohtaisia maailman tapahtumia ja kriittisesti arvioida niihin vaikuttavia tekijöitä sekä mahdollisia seurauksia. Avainsana kriittisyys siis esiintyy yhtenä maantieteen vaadittavista taidoista.

Perusopetuksen yläluokkien maantiedon tavoitteissa puolestaan kriittinen tarkastelu ja geomedia on kytketty toisiinsa muutamissa maininnoissa. Alun perin näin ei ollut alkuperäisissä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014. Vastikään 1.1.2025 voimaan astuneissa täydennyksissä näkyy jo ihan suoraan muutamia mainintoja kriittisestä geomedialukutaidosta:

• ”Oppilas tulkitsee käyttämiään karttoja ja muita geomedialähteitä sekä arvioi niitä kriittisesti.” (s. 557)
• ”Arviointi kohdistuu sekä oppilaiden tiedolliseen osaamiseen että maantiedon taitoihin, kuten geomediataitoihin ja tiedon kriittiseen arviointitaitoon.” (s. 1119)

Opetussuunnitelmien perusteiden täydennysten ja muutosten myötä näyttää jo nyt siltä, että kriittisen tarkastelun tavoitteet ja jopa kriittinen geomedialukutaito tulevat nostamaan merkitystään osaamistavoitteina.

Valtaosa geomediasta on toki oikeaa, selkolukuista ja ymmärrettävää eli luotettavaa. Varsinkin tilastoja ja paikkatietoaineistoja voitaneen pitää pitkälle luotettavina aineistolähteinä. Keskeisen ongelman tuottavat uutiset ja varsinkin sosiaalinen media. Lapsia ja nuoria tulisi kasvattaa suojautumaan harhaanjohtavalta ja jopa väärältä, virheelliseltä tiedolta, jolle he altistuvat. Tämä on korostunut erityisesti nyt digitaalisena aikakautena sekä tekoälyn huimien teknologisten harppausten myötä. Myös jännitteinen maailma ja ajanjakso, jota elämme nyt, lisää virheellisen tiedon määrää. Kriittiselle geomedialukutaidolle on siis tarvetta.

Mistä kriittinen geomedialukutaito koostuu

Kriittinen geomedialukutaito on yhdistelmä teknisiä perustaitoja, maantieteellistä yleistietoa ja korkeampia ajattelun taitoja. Yläkäsitteenä tälle kaikelle voisi toimia käsite geomediakyvykkyys, jonka rakennuspalikoita ovat geomediaan (ja ylipäätään maantieteeseen) liittyvä pohjatieto, taidot ja kyky maantieteelliseen ajatteluun ja pohdintaan. Tällaisiin valmiuksiin kuuluvat taito käyttää geomediaa, eli lukea geomediaa, tehdä sen pohjalta johtopäätöksiä ja arvioida sen luotettavuutta. Taidoissa voidaan tunnistaa alemman tason taitoja sekä vaativampia korkeamman tason taitoja. Geomediataitoihin kuuluvat myös taidot kerätä ja tuottaa paikkaan sidottua omaa aineistoa, kuten piirtää karttoja käsin, tallentaa sijaintia digitaalisesti tai laatia diagrammeja maantieteellisestä taulukkoaineistosta.

Jos nuorilla on vankka tekninen pohja tuottaa geomediaa, ymmärtää hän, miten väreillä, muodoilla, kokoeroilla, luokittelutavoilla, asteikoilla ja sijoittelulla voi hämätä ihmissilmää. Kun tämän hallitsee, kykenee nuori tunnistamaan heikosti laaditun geomedian. Näin nuorella on samalla pienempi riski tulkita sitä väärin. Tällainen osaaminen luo hyvän pohjan kriittiselle geomedian lukutaidolle. 

Kriittinen geomedialukutaito ei rakennu pelkästään teknisistä geomediataidoista tai osaamisesta laatia hyviä karttoja tai diagrammeja. Kuten kriittinen lukutaito tai kriittinen medialukutaito, tarvitsee myös kriittinen geomedialukutaito rakennusmateriaalikseen lisäksi korkeampia ajattelun taitoja. Nuori tarvitsee myös kykyä analysoida, arvioida ja tulkita informaatiota (geomediaa) sekä korkeammalla tasolla tunnistaa, miten erilaisilla geomedian muodoilla voidaan yrittää vaikuttaa tai johtaa harhaan. Kriittinen geomedialukutaito vaatii siis lisäksi kykyä tarkastella tiedon tuottajaa, tulkita hänen mahdollisia tavoitteitaan, selvittää, mistä tiedot ovat peräisin ja analysoida, onko geomedian välittämä tieto ristiriidassa muiden tietolähteiden kanssa. Tällainen lähdekriittisyys tarkoittaa sitä, että osataan arvioida geomedia-aineiston luotettavuutta, täsmällisyyttä ja käyttökelpoisuutta. Jos tunnetaan tieteenalaa tai oppiainetta, voidaan helpommin tunnistaa luotettava, objektiivisen aineiston tuottaja. Kriittisen geomedialukutaidon pilarit ovat: 1) geomediataidot, 2) maantieteellinen pohjatieto sekä 3) kriittinen lukutaito ja kriittinen ajattelu (ks. kuva 2).

Laaja vaadittavien taitojen kirjo

Kyky kriittiseen geomedialukutaitoon suojelee nuoria väärältä tiedolta. Sen vahvistamiseksi nuori tarvitsee hyvät perustaidot eri geomedian muotojen käyttötavoista, maantieteellistä yleistietoa ja maailman karttakuvan tuntemusta sekä aiemmin kuvattuja korkeampia ajattelun taitoja, kuten kriittistä ajattelua.

Geomedian eri muotojen moninaisuus tekee kriittisen geomedialukutaidon harjoittelemisesta vaativaa: tarvitaan karttataitoja, diagrammitaitoja, tekstitaitoja ja niin edelleen. Uutisten tapauksessa voidaan puhua hyvinkin multimodaalisista teksteistä, koska maantieteellistä ilmiötä kuvaava uutinen sisältää tekstin lisäksi usein muun muassa karttoja, valokuvia, tilastotietoa sekä verkkouutisissa usein jopa videota ja ääntä. Sama multimodaalisuus koskettaa myös sosiaalisen median sisältöjä.

Tällainen multimodaalisuus vaatii nuorelta monilukutaitoa. Siksi kriittisen geomedialukutaidon kehittyminen vaatii laaja-alaisuutta, eikä harjoittelun tulisi olla vain yhden oppiaineen, maantieteen, vastuulla. Esimerkiksi diagrammeja, valokuvia ja karttojakin käytetään ja tulkitaan eri oppiaineissa – toki eri tavalla painottaen. Lisäksi laajojen ja monimutkaisten ilmiöiden, kuten ilmastonmuutoksen, sisältöjä opiskellaan eri oppiaineissa. Lisäksi kriittisen medialukutaidon, jonka alle kriittinen geomedialukutaito osittain kuuluu tai sivuaa sitä, harjoittelu tulisi olla jatkuvaa, eli sitä tulisi tapahtua laajasti eri oppiaineissa. 

Kuinka harjoitella

Erityisesti uutiset maantieteen eri aiheisiin liittyen tarjoavat mahdollisuuden tuoda todellisen maailman maantieteelliset ilmiöt ja tapahtumat suoraan luokkahuoneeseen ja samalla harjoitella geomediataitoja ja kriittistä geomedialukutaitoa. Uutisten tulisi toimia maantieteen opetuksessa sekä aineistolähteenä että tutkimuskohteena.

Haastattelemamme opettajat ovat sanoneet, että heidän mielestään jo yläkouluikäiset ovat otollisessa iässä tiedon arvioimisen ja kriittisen ajattelun harjoittelemiseen​, ja juuri tuossa iässä kriittinen ajattelu kehittyy​. Lukiossa puolestaan opitaan jo laajojen kokonaisuuksien hahmottamista sekä analyyttistä ja systemaattista työskentelyä, mikä tukee samalla myös kriittisen geomedialukutaidon kehittymistä. Lisäksi harjoitellaan loogista päättelyä, eri ilmiöiden välisten suhteiden ymmärtämistä ja kokonaisuuksien hahmottamista​, mikä myös vahvistaa kriittisen geomedialukutaidon kolmea keskeistä pilaria (ks. kuva 2).

Tärkeää tässä harjoittelussa on tehdä se oikean elämän tapausten avulla, eli kytkeä sen konkreettisiin esimerkkeihin ja tapauksiin. Lisäksi tähän on hyvä kytkeä tiedonhakua eri lähteistä ja eri geomedian muotojen hyödyntämistä. Hyviä toimintatapoja oppitunnilla ovat muun muassa faktantarkistus, lähteiden luotettavuuden arviointi ja vertailu, hyvin laaditun ja huonosti laaditun geomedian vertailu, tahallaan ja jopa kärjistäen huonon geomedian tuottaminen, geomedian eri muotojen tarkastelun lisääminen opetukseen eri aiheiden käsittelyyn ja eri oppitunneille, sekä ylipäätään kriittisen ajattelun harjaannuttaminen​.

Teksti: Petteri Muukkonen, yliopistonlehtori, geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsingin yliopisto

Artikkeli on julkaistu Naturassa 1/26