Tekoäly on tullut osaksi arkea myös koulumaailmassa. Voisiko tekoäly keventää opettajan työtaakkaa?

Kuopion Klassillisen lukion biologian ja maantieteen opettaja sekä pedagoginen valmentaja Riikka Korosalmi on perehtynyt tekoälyn mahdollisuuksiin opetusmaailmassa. Hän avaa tässä artikkelissa tekoälyn mahdollisuuksia ja sudenkuoppia opetustyön kannalta. 

Korosalmi alleviivaa sitä, miten tärkeää on ymmärtää tekoälyn toimintaperiaatteet. Ensimmäinen askel on hahmottaa, mitä tekoäly oikeastaan on ja miten se eroaa esimerkiksi yksittäisistä työkaluista, kuten ChatGPT:stä. 

”Tekoäly ei ole yhtä kuin ChatGPT, vaikka ne usein sekoitetaan toisiinsa. ChatGPT on yksi sovellus, joka käyttää tekoälyä, mutta tekoäly itsessään on paljon laajempi käsite”, sanoo Korosalmi.

Tärkeää on ymmärtää avoimen ja suljetun tekoälyn ero. Korosalmi huomauttaa, että avoimia tekoälyohjelmia, kuten ChatGPT:tä ja Microsoft Copilotia käyttämällä syötetty tieto voi päätyä ohjelman ulkopuolelle, mikä rajoittaa niiden käyttöä esimerkiksi henkilökohtaisten tietojen tai tekijänoikeuksilla suojattujen teosten käsittelyssä.

“Suljetut tekoälyt ovat turvallisempia, mutta niitä on kouluissa vielä vähän käytössä.”

Tekoälyohjelmat eivät ole tietokantoja

Opettajan on hyvä tietää, että tekoälyohjelmat eivät ole tietokantoja, vaan esimerkiksi ChatGPT:n  toiminta perustuu suurten datamäärien analysointiin ja sanojen välisten yhteyksien ennustamiseen. Tämä tekee tekoälystä tehokkaan, mutta samalla myös alttiin virheille. 

”Esimerkiksi englanniksi tekoälyn tuottamat vastaukset voivat olla usein tarkempia, koska suomenkielistä dataa on vähemmän”, huomauttaa Korosalmi.

Opiskelijat voivat hyödyntää tekoälyä oppimisen kannalta monella tavalla, kuten esimerkiksi tutkielmien rakenteen suunnittelussa tai ryhmätöiden aiheiden ideoinnissa. Tällä hetkellä Korosalmi pitää erityisen kiinnostavana oppimisen kannalta tekoälypohjaisia botteja, joita voidaan kouluttaa toimimaan tietyllä logiikalla. Botti voi esimerkiksi opettaa teoriaa, esittää monivalintakysymyksiä ja antaa opiskelijalle palautetta. Opiskelija ei pääse etenemään ennen kuin on vastannut oikein. Botti voi myös kannustaa ja korjata virheitä.

“Tämä mahdollistaa yksilöllisen oppimisen, kun opiskelijat voivat edetä omaan tahtiin ja kysyä asioita, joita eivät ehkä uskaltaisi kysyä luokassa.”

Tekoälyyn kätkeytyy sudenkuoppia

Vaikka tekoäly tarjoaa monia mahdollisuuksia, sen käyttöön liittyy myös rajoituksia. Monia tekoälyohjelmia voivat käyttää vain täysi-ikäiset ja 13–18-vuotiaat tarvitsevat aikuisen valvontaa. Lisäksi organisaatioiden omat säännöt ja Euroopan unionin GDPR-asetukset rajoittavat sitä, mihin sovelluksiin voidaan kirjautua koulutunnuksilla. 

“Onneksi eri tekoälytoimijoilta on kuitenkin tulossa myös kouluun ja nuoremmille oppilaille käyttökelpoisia ja turvallisia tekoälyohjelmia”, Korosalmi sanoo.

Yksi tekoälyyn liittyvistä ongelmista ovat sen mahdolliset vinoumat. Tekoälyn tuottama data voi heijastaa esimerkiksi historiallisia ennakkoluuloja tai stereotypioita. 

“Jos tekoälyltä pyytää kuvan sairaanhoitajasta, se todennäköisesti luo naisoletetun hahmon. Lääkäristä pyydetty kuva taas on usein miesoletettu ja valkoihoinen. Tämä ei välttämättä vastaa todellisuutta, mutta koulutettu data vahvistaa näitä oletuksia.”

Korosalmella on myös kokemuksia tekoälyn tekemistä virheistä oppimateriaalien tuottamisessa. Hän sanoo, että tekoälyn tuotoksia on syytä tarkastella aina kriittisesti. Kriittisyyttä pitää opettaa aktiivisesti myös opiskelijoille. 

”Erityisesti käännöksissä voi syntyä virheitä, jos tekoäly ei osaa tulkita suomenkielisten termien merkityksiä oikein.”

Korosalmi kertoo myös, että opiskelijat käyttävät tekoälyä oppimisessa väärin. Oppimista ei tapahdu, jos oppilas syöttää tehtävänannon tekoälylle ja kopioi siltä suoraan vastauksen.

“Olemmekin tämän asian kanssa haastavassa paikassa. Kouluissa tulisi ottaa tekoälyohjelmat osaksi normaalia oppimista ja opetusta, mutta helppouden viehättäessä tekoälyä tullaan myös tulevaisuudessa hyödyntämään väärin”, muistuttaa Korosalmi.

Tekoäly keventää opettajan työkuormaa

Korosalmella on vahva usko tekoälyn mahdollisuuksiin opettajien työkuorman keventäjänä. Hänen mukaansa tekoäly voi hoitaa monia mekaanisia tehtäviä. Tekoäly toimii erinomaisesti käännöksissä ja oppimateriaalien tuottamisessa, kuten uusien tehtävien ja mallivastauksien rakentamisessa.

“Tämä voi olla erityisen hyödyllistä esimerkiksi monikielisessä opetuksessa, kun materiaaleja tarvitaan eri kielillä. Se vapauttaa aikaa luovempaan opetustyöhön.”

Korosalmi pitää arviointityötä erityisen potentiaalisena käyttöalueena tekoälylle. 

”Tekoäly voisi tehdä ennakkotarkastuksen esimerkiksi esseisiin tai koetehtäviin. Vaikka opettajan tulee aina tarkastaa ja tarvittaessa muuttaa tekoälyn alustavaa pisteytystä, jäisi opettajalle kuitenkin enemmän aikaa antaa opiskelijalle henkilökohtaista ja oppimista tukevaa palautetta.”

Korosalmelle tekoäly on jo tuonut helpotusta työarkeen.

”Omassa työssäni tekoäly on nopeuttanut monia työn osa-alueita merkittävästi. Uskon, että tulevaisuudessa se vapauttaa meidät keskittymään siihen, mikä on oikeasti merkityksellistä: oppilaiden kohtaaminen ja tukeminen.”

Opettajan rooli keskittyy oppimisen tukemiseen ja motivointiin

Voisiko tekoäly korvata opettajan? Korosalmella on tähän selkeä vastaus: ei. 

”Inhimillinen opettaja on korvaamaton. Tekoäly voi toimia oppimisen tukena, mutta se ei pysty tuomaan oppilaan ja opettajan väliseen suhteeseen tarvittavaa empatiaa ja ymmärrystä.”

Tekoäly voi muuttaa opettajan työtä, mutta Korosalmi näkee tämän mahdollisuutena. 

”Esimerkiksi informaation siirtäjänä toimiminen voi vähentyä. Opettajan rooli voi keskittyä enemmän oppilaiden yksilölliseen tukemiseen, motivointiin ja pedagogiseen kehittämiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että opettajan merkitys vähenisi, päinvastoin. Inhimillisyys on tärkeämpää kuin koskaan.”

Muutos ei ole automaattisesti uhka

Tekoäly on muuttamassa koulumaailmaa, mutta Korosalmi korostaa, että muutos ei ole automaattisesti uhka. 

”Muutokset voivat luonnollisesti herättää pelkoa, mutta ne voivat myös avata uusia mahdollisuuksia. Organisaatioiden pitää viimeistään nyt herätä tukemaan opettajia tässä koulumaailmaa ravistelevassa muutoksessa.”

Korosalmi näkee tekoälyn ennen kaikkea työkaluna, joka voi tehdä opettajien työstä tehokkaampaa ja oppimisesta yksilöllisempää. Muutos on väistämätöntä, mutta se ei ole Korosalmen mielestä huono asia. Opettajan inhimillinen rooli säilyy, ja tekoäly voi parhaimmillaan toimia työparina, joka keventää työtaakkaa ja parantaa työn laatua. 

“Meidän tehtävämme opettajina on oppia ymmärtämään ja hyödyntämään tekoälyn potentiaali parhaalla mahdollisella tavalla. Tekoäly voi olla suuri apu, mutta se tarvitsee rinnalleen ihmisen, joka osaa käyttää sitä kriittisesti ja viisaasti.”

Teksti: Riikka Korosalmi Kuva: Leonardo AI

Tämän artikkelin kirjoittamisessa on käytetty apuna tekoälyä. Katso Youtubesta video, jossa Riikka Korosalmi kertoo artikkelin kirjoittamisprosessista: https://youtu.be/MBrGeetdjvE