Käsillä on suuri teknologiamurros, jota on syytä tarkastella kriittisesti myös kestävyyskysymykset huomioiden.
Kaikkialla kohistaan nyt tekoälystä eli tietokoneen kyvystä käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja kuten päättelyä, oppimista, suunnittelemista tai luomista. Käsillä on nyt toimistotyön ja oman henkilökohtaisen työn suuri automatisaatioprosessi.
Tekoäly mullistaa oppimista ja monenlaisia yhteiskunnan toimialoja ja malleja. Se muuttaa tapaamme tehdä asioita. Automaatiomullistusta odotettiin ensisijaisesti matalapalkka aloille, joten ei ihme, että nykyinen tekoälykehitys pääsi yllättämään monet meistä.
Käsillä on suuri teknologiamurros, jossa kehityksen vauhti on hurjaa. Siksi tätä kehitystä on syytä tarkastella myös kriittisesti eettiset näkökulmat ja kestävyyskysymykset huomioiden.
Suuri osa maailman kouluista digitaalisen kuilun toisella puolella
Totuus on se, että kehitys ei koske kaikkia maailman ihmisiä ja tekoälyohjelmien kehitys ja käyttö kuormittavat ympäristöä merkittävästi. Lisäksi tekoälymallien opettaminen on eettisesti haastavaa, eikä kaikilla maailman ihmisryhmillä ole tasa-arvoista mahdollisuutta osallistua tähän teknologiseen kehitykseen. Ensimmäinen vaihe kohti vastuullisemman käytön omaksumista on tulla tietoiseksi käytettyjen tekoälyohjelmien kestävyyshaasteista.
Vaikka teknologia on edistynyt huimasti viime vuosikymmeninä, suuri osa maailman kouluista on jäänyt digitaalisen kuilun toiselle puolelle. Arviolta 50 % maailman kouluista ei edelleenkään pääse internetiin ja noin 30 prosenttia maailman kouluista toimii ilman sähköä. Tämä digitaalinen ja infrastruktuurillinen eriarvoisuus heijastuu laajemmin yhteiskuntaan, sillä noin 2,8 miljardia ihmistä maailmassa elää ilman internet-yhteyttä. Tämä asettaa merkittäviä haasteita koulutuksen saavutettavuudelle ja laadulle. Se rajoittaa miljoonien lasten, nuorten ja aikuisten pääsyä mukaan teknologiamurrokseen ja tekoälykehitykseen.
Epätasa-arvo näkyy myös teknologiayhtiöiden ja niiden alihankkijoiden työskentelytavoissa. Tekoälymalleja koulutetaan ja opetetaan datalla. Tätä työtä tekevät lukuisat heikoista työoloista kärsivät työntekijät esimerkiksi Keniassa, jossa he työskentelevät alle kahden dollarin tuntipalkalla. Heidän tehtävänään on kouluttaa kielimalleja tunnistamaan muun muassa vihapuhetta ja seksuaalista väkivaltaa.
Tekoälyn kehitys on edistynyt huimasti viime vuosina, mutta sen tuomat haasteet tasa-arvon suhteen ovat herättäneet laajaa huolta. Eri sukupuolten väliset epätasapainot datassa ja kehittäjien joukoissa voivat johtaa algoritmien vinoutumiin, jotka vahvistavat olemassa olevia ennakkoluuloja ja syrjintää. Tutkija Anna-Mari Rusanen korostaa Ylen artikkelissa, että ilman tietoista pyrkimystä tasa-arvoisempaan dataan ja monimuotoisempiin kehitystiimeihin teknologia saattaa toistaa ja jopa pahentaa yhteiskunnallisia epätasa-arvoja. Tämä korostaa eettisen näkökulman merkitystä tekoälyn kehittämisessä ja käytössä.
Tekoälyn ympäristöongelmat
Tekoälykehityksen ympäristönäkökulmista liikkuu tällä hetkellä monenlaisia arvioita ja tietoa. Euroopan parlamentti suosittaa parantamaan tekoälyn ympäristövaikutusten mittaamisen standardeja, jotta aiheeseen liittyvät politiikkatoimet perustuisivat oikeaan tietoon. Näiden ympäristötoimien tulisi keskittyä tekoälyn ympäristövaikutusten kansallisen tiedon keräämiseen muun muassa energian- ja vedenkulutuksesta, sekä kasvihuonepäästöistä. Lisäksi meidän tulisi tunnistaa tekoälyn ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta ja oppia raportoimaan niitä.
Tutkimusten mukaan ICT-sektori käyttää tällä hetkellä noin 4–10 prosenttia maailman energiankulutuksesta. Alan kasvihuonepäästöt ovat Lancasterin yliopiston mukaan 2,1–3,9 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Ala kuluttaa siis suunnilleen saman verran energiaa kuin globaali lentoliikenne ja sen kasvihuonepäästöt ovat samalla tasolla kuin lentoliikenteen päästöt. Tästä ei juurikaan puhuta ääneen. Exove Oy:n kasvujohtaja Janne Kalliola puhui Teknologia 23 -tapahtumassa, jossa hän nosti esiin ICT-alan yllättävän suuren ympäristövaikutuksen. Kalliola totesi, että toisin kuin monilla muilla aloilla, ICT-alan päästöt ovat kasvussa. Alan vuosittaiset CO2-päästöt ovat huikeat 1,6 miljardia tonnia, mikä tekee siitä merkittävän saastuttajan globaalilla tasolla.
Tekoäly ja tekoälypohjaiset teknologiat tarvitsevat energiaa useisiin eri tarkoituksiin: laskentatehoon, muistiin, jolla dataa käsitellään, mallien syväoppimiseen, tietojen analysointiin ja päätöksentekoon. Suuri laskentateho tuottaa paljon lämpöä ja prosessoreita pitää aktiivisesti viilentää. Tutkimusten mukaan on arvioitu, että Google käyttää 10–15 prosenttia sähkönkulutuksestaan pelkästään tekoälyynsä. OpenAI puolestaan kertoi, että sen hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet vuodesta 2020 30 prosenttia. Yksittäiset tekoälyhaut esimerkiksi ChatGPT:ssä kuluttavat energiaa arvioiden mukaan noin kymmenen kertaa enemmän kuin tavalliset Google-haut. Kun käyttäjiä on 200 miljoonaa joka viikko, ei kysymys ole mistään pienestä energiankulutuksen kasvusta.
Energiatehokkuutta voidaan edistää
Samaan aikaan tekoälyn avulla voimme edistää organisaatioiden energiatehokkuutta muun muassa simuloimalla toiminnan vaikutuksia seuraamalla resurssi- ja energiatehokkuutta. Organisaatiot voivat optimoida prosessejaan ja vähentää ympäristövaikutuksiaan. Tekoäly ja tekoälypohjaiset teknologiat tarjoavat mahdollisuuksia edistää myös uusiutuvaa tuotantoa ja kiertotaloutta, sekä vähentää päästöjä esimerkiksi energiantuotannossa, teollisuudessa ja maataloudessa. Tekoälystä syntyviä päästöjä voidaan vähentää hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa ja optimoimalla mallien tehokkuutta.
Suuret teknologiayhtiöt ovat alkaneet hakea lupia pienydinvoimaloille, joiden avulla voidaan tuottaa energiaa datakeskuksille. Erään Metan ydinvoimalan rakennustyöt tosin pysäytettiin, kun alueelta löydettiin vielä nimeämätön mehiläislaji.
Toinen keskeinen ympäristöhaaste energiankulutuksen ohella on prosessoreiden jäähdyttäminen puhtaan veden avulla. Tekoäly kuluttaa paljon vettä. On arvioitu, että 20–30 tekstiketjun rupattelu chatGPT:n kanssa kuluttaa puhdasta vettä noin puoli litraa. Microsoft ja Google ovat ilmoittaneet, että niiden vedenkulutus on lisääntynyt 20–30 prosenttia viimeisimpien vuosien aikana.
Vedenkulutusta voidaan vähentää kehittämällä uusia ja tehokkaampia jäähdytysjärjestelmiä, ja optimoimalla datakeskusten rakentamista viileämpiin ilmastoihin, kuten Suomeen. Datakeskuksissa käytettyä vettä voidaan kierrättää ja käyttää uudestaan. Uusiutuvan energian käyttö vähentää epäsuorasti vedenkulutusta.
Nyt on aika kehittää kansainvälisiä standardeja ja yhteistyötä. Meidän täytyy luoda selkeitä ja yhteisiä mittausmenetelmiä, jotta voimme vertailla ja sovittaa yhteen tekoälykehityksen haittavaikutuksia ja keksiä ratkaisuehdotuksia. On tärkeää lisätä läpinäkyvyyttä ja varmistaa, että tekoälykehitykseen pääsevät mukaan yhdenvertaisesti kaikki aiheesta kiinnostuneet väestöryhmät.
Teksti: Maarit Pihkala, kouluttaja, Suomen ympäristöopisto SYKLI
Lähteet:
Bees block Meta’s nuclear-powered data center (2024). Bees block Meta’s nuclear-powered data center. ANS / Nuclear Newswire. Haettu osoitteesta Bees block Meta’s nuclear-powered data center — ANS / Nuclear Newswire
Circular Economy in IT Also Enhances Security of Supply (2024). Circular economy in IT also enhances security of supply. Haettu osoitteesta https://tivia.fi/en/uutiset/news-3/circular-economy-in-it-also-enhances-security-of-supply-1903
Emissions from computing and ICT could be worse than previously thought (2021). Emissions from computing and ICT could be worse than previously thought. Lancaster University. Haettu osoitteesta https://www.lancaster.ac.uk/news/emissions-from-computing-and-ict-could-be-worse-than-previously-thought
European Parliament. (2023). Mitä tekoäly on ja mihin sitä käytetään? Haettu osoitteesta https://www.europarl.europa.eu/pdfs/news/expert/2020/9/story/20200827STO85804/20200827STO85804_fi.pdf
Helsingin Sanomat. (2023). Meta viedään oikeuteen Keniassa työvoiman hyväksikäytöstä. Haettu osoitteesta https://www.hs.fi/talous/art-2000009337363.html
Helsingin Sanomat. (2023). Chat GPT -tekoälyn taustalla halpatyövoimaa: Työntekijät lukivat järkyttävää materiaalia alle kahden euron tuntipalkalla. Haettu osoitteesta https://www.hs.fi/talous/art-2000009337363.html
Organization for Economic Co-operation and Development. (2022). Measuring the environmental impacts of artificial intelligence compute and applications. Haettu osoitteesta https://www.oecd.org
Tekoälyn rooli vihreässä siirtymässä: ratkaisu vai osa ongelmaa? (2024). Työterveyslaitos. Haettu osoitteesta https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/tekoalyn-rooli-vihreassa-siirtymassa-ratkaisu-vai-osa-ongelmaa
Tekoäly voi lisätä miesten ja naisten epätasa-arvoa, sillä kehitystyötä tehdään miesten ehdoilla (2021). Tekoäly voi lisätä miesten ja naisten epätasa-arvoa, sillä kehitystyötä tehdään miesten ehdoilla. Yle. Haettu osoitteesta https://yle.fi/a/3-12192345
