Karttapalveluita ja paikkatieto-ohjelmia maantieteen opetukseen

 Opetuskäyttöön sopivia karttapalvelu kannattaa valita sen ominaisuuksien perusteella. Tässä neljä hyvää vaihtoehtoa. 

Kartat ovat perinteistä maantieteen ydintä ja ne kuuluvat geomediaopetukseen. Nykypäivänä kartoista yhä suurempi osa on digitaalisena paikkatietona. Maantieteen opetus soveltuu niin karttojen tulkinnan kuin tuottamisenkin harjoitteluun, ja tässä apuvälineinä toimivat erilaiset karttapalvelut. Esittelemämme Paikkatietoikkuna, ArcGIS Online, Google Maps sekä QGIS ovat jo käytössä geomediaopetuksessa.

 

Paikkatietoikkuna https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/

Kolmiulotteinen vinovalovarjostenäkymä Paikkatietoikkunassa. Aineisto: Helsingin kaupunki.

Paikkatietoikkuna on Maanmittauslaitoksen selainpohjainen karttapalvelu, jonka peruskäyttö ja karttojen visuaalinen tarkastelu ei vaadi kirjautumista. Paikkatietoikkunasta löytyy runsaasti kotimaisia paikkatietoaineistoja. 

+ Sopii hyvin alueiden tarkasteluun

+ Helppo tarkastella karttatasoja päällekkäin

+ Teemakarttojen tekeminen mahdollista

Karttatasojen tallentaminen vaatii kirjautumisen

Opettajan kerrottava, mitä tasoja tarvitaan, sillä aineistoja on paljon

 

ArcGIS Online https://www.esri.fi/fi-fi/toimialat/oppilaitokset/koulut/intro

ArcGIS Onlinen Map Viewer -näkymässä voi kirjautumatta tarkastella erilaisia ilmiöitä valmiiksi tuotettuihin aineistoihin perustuen. Aineisto: USGS, ESRI

Kuva 2. ArGIS Onlinen Map Viewer -näkymässä voi kirjautumatta tarkastella erilaisia ilmiöitä valmiiksi tuotettuihin aineistoihin perustuen (Aineisto: USGS, Esri).

ArcGIS Online on Esrin tuottama kouluille maksuton selainpohjainen paikkatieto-ohjelmisto. Sen avulla voi tehdä teemakarttoja sekä analysoida ja visualisoida paikkatietoa. Ohjelmiston käyttöön tarvitaan koulukohtainen ArcGIS-tili, johon kuuluvat käyttöoikeudet sekä opettajille että oppilaille. Kaikkia näitä hallinnoi koulukohtainen pääkäyttäjä. Moniin palvelun toimintoihin on myös mahdollista tutustua ilman kirjautumista. 

+ Paljon paikallisia ja globaaleja aineistoja

+ Mahdollisuus luoda omia aineistoja

Vaatii käyttäjätunnukset

Ohjelmiston käyttöön on hyvä varata aikaa

 

Google Maps https://www.google.com/maps/

& Google My Maps https://mymaps.google.com

Google My Mapsissa voi piirtää omia karttoja, jotka voi jakaa muiden nähtäviksi.

 

Google Maps on julkinen karttapalvelu, jota voidaan käyttää ilman kirjautumista esim. reittioppaana tai paikkojen katseluun. Siinä taustakarttavaihtoehtoina ovat katukartta, satelliitti- ja ilmakuvat sekä maanpinnan korkeutta havainnollistava terrain-kartta. Karttapalveluun kuuluu myös Google My Maps, johon tarvitaan Google-tunnukset. Siellä karttojen muokkaaminen ja jakaminen onnistuu sujuvasti Google Drivesta tuttujen jakotoimintojen avulla. 

Google Maps

+ Kaikille tuttu ja maksuton

+ Toimii sekä selaimessa että mobiililaitteessa

– Ei mahdollisuutta tehdä omia karttoja tai analyysejä

Google My Maps

+ Karttapohjalle voi lisätä piste-, viiva- ja aluekohteita

+ Karttoja voi jakaa tai liittää (upottaa) osaksi verkkosivua

+ Mahdollisuus tuoda omia karttoja palveluun

Vaatii kirjautumisen

 

QGIS https://qgis.org/fi/

Raidejokerin pysäkkien läheisyydessä asuvan väestön määrän tarkastelua QGIS-ohjelmistolla.  (Aineisto: Pääkaupunkiseudun väestöruudukko, HSY; Helsingin Raide-Jokerin linjaus ja pysäkit, Helsingin kaupunki; OpenStreepMapin tekijät)

QGIS on ilmainen tietokoneelle ladattava paikkatieto-ohjelmisto, jonka avulla voi selata, muokata ja analysoida paikkatietoaineistoja. QGIS perustuu avoimeen lähdekoodiin ja sitä päivitetään säännöllisesti, minkä vuoksi on hyvä käyttää ohjelmiston toimintavarminta versiota (valitse Long Term Release, LTR). Oletusasetuksilla ohjelmistossa ei ole valmiina mitään aineistoja tai taustakarttaa, mutta sellaisen voi helposti tuoda ohjelmaan lisäosilla (plug-in).

+ Ei vaadi käyttäjätunnuksia

+ Sopii hyvin paikkatietoanalyysien ja teemakarttojen tekemiseen

Yhteisten karttaesitysten tekeminen ei ole mahdollista 

Kartan jakaminen verkkokarttana on tällä hetkellä monimutkaista (ks. Opetusideat) 

Kirjoittajat työskentelevät monitieteisessä CRITICAL-hankkeessa, joka tutkii kriittisiä medianlukutaitoja, ja geomediataidot ovat yksi hankkeessa tutkituista aiheista. CRITICAL-hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). 

 

Ideoita opetukseen

Paikkatietoikkuna 

  • Palveluun voi tuoda oman GPS-reittiviivan tai piirtää pisteitä, viivoja tai alueita. Käytössä on lisäksi mittaustyökalut etäisyyksien ja pinta-alojen laskemiseen.
  • Omista aineistoista tehdyissä teemakartoissa voi käyttää valmiita aluerajauksia, kuten esimerkiksi kuntia 
  • Valmiita tuotoksia voi viedä sisällöksi (upotuksena) esimerkiksi blogisivuille. 
  • 3D toiminnolla voi katsoa kolmiulotteisen kaltaisesti muun muassa korkeustietoa eli vinovalovarjostetta (toistaiseksi vain Helsingistä). Tämä tuo hienosti esiin muun muassa geomorfologisia muodostumia ja ihmisen toimintaa Helsingissä.
  • Ohjeita ja harjoituksia löytyy Helsingin yliopiston organisoiman Geopisteen sivuilta: https://www.helsinki.fi/geopiste

ArcGIS Online

  • Erilaisista paikkatietoanalyysien tuloksista pystyy tuottamaan karttaesityksiä esimerkiksi aluetutkimuksen tai vaikuttamisprojektityön liitteiksi. 
  • Harjoituksia löytyy Esrin hallinnoimalta GIS for schools –sivulta: https:www.esri.fi/fi-fi/toimialat/oppilaitokset/koulut/valmiit-harjoitukset
    • Harjoitusten teemoja mm. hiilidioksidipäästöt, tuulet ja merivirrat 

Google Maps

  • Oppilaiden kanssa voi käyttää Street view -näkymää esimerkiksi virtuaalisiin kaupunkikävelyihin tai maapallon eri alueiden maiseman ja ominaispiirteiden tarkempaan tarkasteluun. 

Google My Maps

  • Omien projektien pohjana voi käyttää Googlen Mapsin taustakarttoja, joiden päälle voi luoda omaa aineistoa joko piirtämällä tai tuomalla karttakohteet csv-, xlsx-, kml- tai gpx-tiedostoina.
  • Palvelussa voi tarkastella eri maankäytön osuuksia rajaamalla esimerkiksi peltoja, teollisuusalueita ym., jolloin palvelu näyttää piirrettyä aluetta klikkaamalla sen pinta-alan.

QGIS

  • Lopputuotoksen voi tallentaa ensin omalle koneelle, minkä jälkeen sitä voi käyttää kuvatiedostona.
  • Huomaa, että yhdelle tasolle voi tallentaa vain yhdenlaisia kohteita (esim. Pisteitä, viivoja, alueita), ja tasot on muistettava erikseen tallentaa projektille luotuun kansioon omina karttatasoinaan. Projektia tehtäessä ohjelma ei tallenna itse työn alla olevia tasoja. 
  • Ohjeita ja harjoituksia löytyy Helsingin yliopiston organisoiman Geopisteen sivuilta: https://www.helsinki.fi/geopiste

 

Katso myös nämä:

 

Teksti: Laura Hynynen, Petteri Muukkonen, Markus Jylhä

Kirjoittajat työskentelevät monitieteisessä CRITICAL-hankkeessa, joka tutkii kriittisiä medianlukutaitoja, ja geomediataidot ovat yksi hankkeessa tutkituista aiheista. CRITICAL-hanketta (päätösnumerot 335625 ja 335730rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Lisätietoja https://educritical.fi. 

Artikkeli on ilmestynyt Naturan numerossa 2/2023