Design-suuntautuneessa pedagogiikassa (DOP) oppiminen tapahtuu ihmettelemällä ja kehittämällä ratkaisuja omasta elämysmaailmasta käsin.

Prosessi ohjaa tekemistä

DOP on lyhenne käsitteestä Design Oriented Pedagogy. Suomeksi voidaan puhua design-suuntautuneesta pedagogiikasta tai yhteiskehittelystä. Parhaimmillaan DOP on motivoiva, innostava ja rajoja ylittävä oppimismenetelmä, joka perustuu oppilaiden omiin kysymyksiin antaen tilaa oppijoiden omalle oivaltamiselle. Aiheita ei anneta valmiina tai rajata liikaa, eikä lopputuloksen muotoa määritellä etukäteen. Huomiot ja oivallukset dokumentoidaan esimerkiksi projektipäiväkirjan muodossa. Menetelmässä on olennaista myös asiantuntijatiedon hankkiminen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen. Koko oppijayhteisö osallistetaan prosessiin jakamalla sen tuloksia.

DOP on metodina monipuolinen, ja se soveltuu hyvin eri luokka-asteille ikätason mukaisesti sovitettuna. Parhaimmillaan tulokset voivat olla huikeita monialaisia kokonaisuuksia. Menetelmän käyttäminen vaatii ohjaajilta sitoutumista, sisäistämistä ja kärsivällisyyttä. Kouluarjen realiteettien vuoksi tarvitaan myös joustavuutta ja luovuutta.

Lähtökohtana oma kokemus

Kun DOP-menetelmää hyödynnetään ympäristökasvatuksessa, lähdetään liikkeelle herättelemällä omaa ajattelua ja ympäristötietoisuutta. Kestävää kehitystä yhteisoppien -hankkeessa menetelmää käytettiin Pohjois-Karjalan peruskouluissa vuosina 2021-2022.

Ylämyllyn koulussa Liperissä oppimisprosessi käynnistettiin tekemällä koulun ympäristökartoitus. Muita tapoja liikkeelle lähtöön ovat esimerkiksi ekskursion tekeminen lähiluontoon, valokuvanäyttelyssä vieraileminen, ajankohtaisten lehtiartikkeleiden lukeminen tai erilaiset pelit ja leikit.

”Miksi niitä roskia ei voi laittaa roskiin? Onko koulun roskiksissa jotakin vikaa? Mitä kierrätysastioita meidän täytyisi hankkia koululle? ”

Liperin yläkoulun seitsemäsluokkalaisten ajatusketju on hyvä esimerkki design-suuntautuneen pedagogiikan toimintatavasta: omasta elämismaailmasta lähtenyt oivallus johtaa toiseen ja tarjoaa kipinän ilmiön tutkimisille.

Liperissä yläkoulun seitsemännet luokat lähtivät puuttumaan koulun huonosti toimivaan kierrätykseen ja kouluympäristön roskaantumiseen kartoittaen koulun tiloja sekä lähiympäristöä roskaretkellä. Aiheen käsittelyssä hyödynnettiin keskustelua ja kysymysten asettelua, jota prosessointiin päiväkirjoihin. Pienryhmissä oppilaat tuottivat pohdinnan pohjalta projektityöt, joista tuotettiin sekä julisteet koulun seinille, että digitaaliset esitykset. Koulun yhdeksännen luokan oppilaat kirjoittivat paikallislehteen kuntalaisaloitteet koulun kierrätyksen järjestämisessä. Aloitteessa hyödynnettiin seitsemäsluokkalaisten tutkimuksia.

Media-aineisto ohjaa

Joensuun normaalikoulun yläkoulun ja Enon alakoulun oppilaiden kanssa oppimisprosessit aloitettiin tutustumalla kestävän kehityksen tavoitteita kuvaavaan valokuva- aineistoon. Kuvista oppilaat saivat valita vapaasti itseä puhuttelevat otokset, ja pienryhmissä he yhdistivät niihin Agenda 2030 -tavoitteita. Keskustellen, kysymyksiä herätellen ja ajatuskarttoja piirtämällä muodostettiin yhteiset aiheet.  Enon alakoulun 3-luokka toteutti yhteisen Pielisjoki, puhdas joki -työn ja Normaalikoulun oppilaat pienryhmätyöt. Molemmat luokat nivoivat töihinsä asiantuntijoiden haastatteluja ja vierailuja kohteisiin.

Nepenmäen yläkoulun seitsemäsluokkalaisten ryhmä hyödynsi työssään ajankohtaisia lehtiartikkeleita. Menneen kesän ympäristökatastrofit, kuten Keski-Euroopan tulvat sekä maailmalla tapahtuneet metsäpalot, herättivät pohdintaa.

Inspiraatio lähiluonnosta

Utran koulun Three Rivers -projekti sai alkunsa koulun lähistöllä sijaitsevasta Pielisjoen tutkimisesta. Mukaan lähti myös kaksi kansainvälistä koulua, joita yhdisti joen läheisyys. Joen eliöstön tutkiminen herätti kysymyksiä lohikaloista. Vastauksia lähdettiin hakemaan vierailemalla Laurinvirran ennallistetulla poikastuotantoalueella, jossa kysymyksiin vastasivat Pohjois-Karjalan sähkön ja Ramboll Oy:n asiantuntijat.

Lähiympäristön merkitystä pohdittiin myös Ylämyllyn koulussa, jossa lähiretkeily tuotti viidesluokkalaisten tekemän lähiretkioppaan koululle. Roskaretket herättivät paljon kysymyksiä löydöstensä perustella, joita Liperin yläkoulun ja Ahokkalan koulun ryhmät hyödynsivät töissään.   

Tulokset jaetaan

Keskeistä DOP-metodissa on tuloksista viestiminen ja koko oppijayhteisön osallistaminen. Tätä toteutettiin usein julistenäyttelyiden sekä digitaalisesti blogeissa jaettavien esityksien myötä. Taiteellisia lopputuotoksia esiteltiin myös näyttelyissä tai tapahtumissa. Outokummun kummunkoulun laulu- ja tanssiteos esitettiin Suomen suven avaus -tapahtumassa 2022 Joensuun Laulurinteellä. Tapahtumaan kokoontuu vuosittain tuhansia oppilaita eri puolilta Pohjois-Karjalaa.

Monipuolinen menetelmä 

Kestävää kehitystä yhteisoppien -hanketta koordinoi ENO-verkkokoulu. Hankkeesta saatu kokemus on, että DOP-menetelmää voi käyttää ja soveltaa monella eri tavalla.  Menetelmän käyttö saattoi jäädä ohueksi silloin, jos opettaja lähti mukaan projektiin valmiiksi mietityn aihion tai pitkälle kehitetyn idean kanssa. Metodin kokonaisvaltainen hyödyntäminen koettiin myös haasteellisena olemassa olevien resurssien puitteissa. Opettajat kokivat, että heidän olisi pitänyt saada sekä aikaa että ohjausta menetelmän opettelemiseen.

DOP-menetelmä toi mukanaan myös paljon hyvää. Hankkeeseen osallistuneet opettajat kuvaavat kokemustaan seuraavasti:

”Oppilaat tutkivat ajankohtaisia asioita. Aiheet kiinnostivat oppilaita ja näin he olivat motivoituneita tekemään projektia.”

”Globaalikasvatuksemme vahvistui ja avartui muualle maailmaan. ”

Ideoita omaan kouluun 

DOP:in yhteiskehittelyn mallia voi hyödyntää esimerkiksi monitieteisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa. ENO-verkkokoulun blogissa on julkaistu hankkeessa toteutettuja projekteja. Niihin voi tutustua osoitteessa https://www.enoprogramme.org/blog

ENO-verkkokoulu eli Environment Online (ENO) on kestävän kehityksen verkosto kouluille ja kunnille/kaupungeille. Se on perustettu vuonna 2000. Verkosto on levinnyt 157 maahan ja sen toimintaan on osallistunut yli 10 000 koulua. Verkoston toimintaa ylläpitää ENO Schoolnet ry. 

Teksti ja kuvat: Maire Turunen, projektikoordinaattori, ENO-verkkokoulu. 

Artikkeli on julkaistu Naturassa 1/2023.