Koulut loppuvat pian. Suomen kesä on tunnetusti lyhyt, joten retkeillessäkään ei kannata kuhnailla. Pienellä optimoinnilla voi reissuistaan saada hyvät tehot irti.
Luonnossa liikkuminen on erinomaista aerobista liikuntaa, joka vahvistaa verenkiertojärjestelmää. UKK-instituutin suosituksen mukaan viikottain pitäisi harrastaa kaksi ja puoli tuntia kestävyysliikuntaa, jollaista metsässä käveleminen parhaimmillaan on. Sykemittari varmistaa kätevästi, että tavoite tulee täyteen.
Retkipaikka kannattaa katsoa ennakkoon, sillä kiireisenä ihmisenä en ainakaan itse halua tuhlata aikaani keskitympeässä talousmetsässä hortoilemiseen. Haluan heti laatua ja lajihavaintoja, joten katson retkikohteet ennakkoon. Satelliittikuvista vanhat kuusivaltaiset metsät näkyvät tummina laikkuina, ne kannattaa pistää merkille. Metsien luontoarvot voi tarkistaa yksityismailta Suomen ympäristökeskuksen huhtikuussa julkaisemasta karttadatasta. Kätevää!
Kartan tulostaminen vie turhaan aikaa, eikä sitä tarvita, jos mukana on kännykkä. Kun laite ottaa yhteyden verkkoon, se näyttää sijainnin suoraan, eikä kulkijan tarvitse tuhrata kompassin ja huonosti taitellun paperikartan kanssa. Akku tosin saattaa kulua vikkelään, varsinkin, jos retkikohde on taajaman ulkopuolella. Mutta ei hätää – varavirtalähde ratkaisee tämänkin ongelman.
Perillä kannattaa laskea katse nopeasti maanrajaan. Löytyykö äärimmäisen uhanalaista lahokaviosammalta? Tai löytyykö edes jotain muuta mielenkiintoista? Lajikuvat voi selata puhelimesta, tunnistetut voi lisätä kansainväliseen lajitietokantaan koordinaatteineen. Linnut voi tunnistaa äänen perusteella, mutta ympärillä kuuluvasta kakofoniasta on joskus vaikeaa erottaa, mikä niistä on mikäkin. Kun tunkee sormen toiseen korvaan ja pitää lintukirjaa soittelevaa kännykkää toisella, pystyy kannonnokassa istuen kertaamaan laulajat selkeästi ja mukavasti.
Kun sykemittari ilmoittaa sopivasta kulutuksesta, voi kaivaa taskusta esiin ravintoarvoiltaan optimaalisen energiapatukan ja rouskuttaa sen vaikka kävellessään. Hyvän kohteen tullessa vastaan tungetaan irtohiukset pipon alle ja otetaan selfie: ulkoilmaihminen näyttää esimerkkiä siitä, miten kannattaa huolehtia hyvinvoinnistaan! Kuvan voi julkaista sosiaalisessa mediassa esimerkiksi tunnisteilla #outdoor, #mielenrauha tai #sielulepää.
Tehokkaan retken saa suoritettua ehkä jopa puolessa tunnissa.
Tai sitten voi lähteä vain kulkemaan. Mukaan voi pakata jonkun suklaalevyn tai ainekset kenttägourmetateriaan, mikä nyt sattuukaan huvittamaan. Puhelimen voi jättää repun pohjalle ja kaivaa sen ulos vain tarpeen tullen. Välillä voi heittää pitkäkseen, katsella taivaalla kulkevia pilviä ja kuunnella metsän ääniä sen kummemmin analysoimatta, kelloon katsomatta, kenellekään todistamatta.
Rentouttavaa kesää.
Teksti: Hanna Kaisa Hellsten, päätoimittaja
Artikkeli on julkaistu Naturan numerossa 2/2018.
