Opetuksessa käytetään yhä useammin uusia sähköisiä opetusmenetelmiä ja -materiaaleja. Verkosta löytyy valtava määrä esimerkiksi animaatioita, kuvia, videoita ja pelejä, joiden avulla opetuksesta saadaan sekä havainnollisempaa että mielenkiintoisempaa. Maantieteessä monet oppilaille vaikeat ilmiöt hahmottuvat havainnollistamalla helpommin.
Opetuksessa kannattaa käyttää monipuolisesti erilaisia verkkomateriaaleja, sillä samalla TVT-taidot kehittyvät monipuolisesti. Kun sähköisten materiaalien käyttö lisääntyy oppilaat saavat paremmat valmiudet käyttää niitä myös itsenäisesti.
Hyviä opetukseen soveltuvia materiaaleja on verkossa runsaasti, mutta niitä ei välttämättä saada mukaan oppitunneille. Opettajan arjessa ei ole aina riittävästi aikaa uusien materiaalien etsimiseen ja käsittelyyn. Siksi halusinkin tutkia pro gradu -tutkielmassani näitä erilaisia verkkomateriaaleja ja niiden käyttöä opettajan työssä, helpottaa materiaalien löytämistä sekä madaltaa kynnystä niiden käyttämiseen. Tarkastelin tutkielmassani maksuttomia, kaikkien saatavilla olevia verkkomateriaaleja.
Keskityin lukion maantieteen ensimmäiseen kurssiin Sininen planeetta (GE1), joka käsittelee luonnonmaantieteen aiheita. Tiedustelin maantieteen lukio-opettajien verkkomateriaaleihin liittyviä käyttötottumuksia e-kyselyn avulla sekä keräsin loppuun listan luonnonmaantieteen opetukseen soveltuvista materiaaleista, joita kyselyyn vastanneet opettajat ovat käyttäneet ja joihin olen itse törmännyt.
Mitä materiaalia ja mistä?
Kaikki kyselyyn vastanneet opettajat käyttävät maksuttomia verkkomateriaaleja ja noin kolmannes lisäksi kustantajien tarjoamia maksullisia materiaaleja. Erilaisista verkkomateriaaleista eniten käytetään karttoja ja kuvia. Tilastoja, diagrammeja, opetusvideoita ja dokumentteja sekä erilaisia tietokoneohjelmia käytetään myös paljon. Nuoret opettajat käyttävät opetuksessaan huomattavasti enemmän kännykköitä ja tabletteja kuin vanhemmat opettajat. Reilusti yli puolet opettajista käyttää verkkomateriaaleja opetuksessaan joka päivä ja viidennes opettajista jopa joka oppitunti.
Käytetyimmät tavat hankkia verkkomateriaaleja olivat itse hakukoneiden avulla etsiminen (95 % opettajista) sekä valmiiden sivustojen hyödyntäminen (94 %). Valmiista verkkosivustoista suosituimpia ovat Ilmatieteen laitos, Yle Oppiminen, Wikipedia, Ymparisto.fi ja Geologia.fi. Englanninkielisistä sivuista NASA:n, USGS:n ja NOAA:n tarjoamat sivut ovat eniten opettajien käytössä. Erilaisista palveluista ja ohjelmista selvästi eniten käytetään Google Earthia ja Google Mapsia. Lähes puolet opettajista kertoi käyttävänsä myös suomalaisia palveluita Paikkatietoikkunaa ja PaikkaOppia.
Hyvä verkkomateriaali
Verkkomateriaalien tärkeimpiä ominaisuuksia ovat opettajien vastausten mukaan helppo ja nopea saatavuus, selkeys ja yksinkertaisuus sekä visuaalisuus. Opettajat käyttävät verkkomateriaaleja eniten opetuksen havainnollistamiseen. Lisäksi materiaaleilla halutaan elävöittää ja monipuolistaa opetusta sekä motivoida oppilaita.
Luonnonmaantieteen opetuksessa verkkomateriaaleja käytetään selvästi eniten sään ja ilmaston, endogeenisten tapahtumien sekä planetaarisuuden opettamiseen, ja vähiten taas kasvillisuuden opettamiseen. Havainnollistavat materiaalit ja esimerkit ovat erittäin tehokkaita opetettaessa sellaisia aiheita, joita on vaikea ymmärtää arkikokemusten pohjalta. Planetaarisuus on hyvä esimerkki aiheesta, jonka opetus vaatii runsaasti havainnollistavaa materiaalia.
Haasteita voidaan helpottaa
Noin 70 % opettajista käyttää 1–25 % oppitunnin suunnitteluajasta verkkomateriaalien etsimiseen. Neljännes opettajista käyttää 26–50 % ja loput 5 % yli 50 % suunnitteluajastaan. 88 % opettajista kokee hyödyllisten materiaalien löytämisen nopeasti verkosta vaikeaksi ainakin jossain määrin. Vain 12 % opettajista kokee, ettei se ole lainkaan vaikeaa. Hyvän materiaalin löytäminen tuntuu vaikealta iästä riippumatta, mutta miehet kokevat sen helpommaksi kuin naiset. Suurin osa (68 % opettajista), ja etenkin nuoret opettajat, haluaisivast käyttää verkkomateriaaleja useammin opetuksessaan.
Odotusten mukaisesti opettajat kokevat verkkomateriaalien käytön tärkeäksi opetuksessaan, mutta kaipaavat tukea niiden käytössä. Osa opettajista kokee, ettei heillä riitä aika ja energia opetustyylin muuttamiseen koulujen sähköistyessä, ja he kaipaavat enemmän täydennyskoulutuksia sekä vertaistukea. Monet käyttävät jo kollega-apua esimerkiksi jakamalla hyviä materiaaleja sosiaalisessa mediassa, mutta se ei tavoita läheskään kaikkia asiasta kiinnostuneita opettajia. Eniten kannatusta sai kattavan materiaalipankin luominen verkkoon, mutta monet toivovat myös opettajan oppaisiin enemmän aiheisiin sopivia suoria linkkejä.
Kokonaisuudessaan pro gradu –tutkielma ”Verkkomateriaalin käyttö lukion luonnonmaantieteen opetuksessa” löytyy Helsingin yliopiston E-thesis-palvelusta: https://ethesis.helsinki.fi/.
Teksti: Merita Kontto, FM
