Suomessa kehitetty teknologia mahdollistaa vedyn varastoimisen helposti käytettävänä metaanina, ja samalla hiilidioksidi sidotaan takaisin polttoainekiertoon. Metanoinnin avulla voidaan myös tehostaa uusiutuvien polttoaineiden käyttöä.
Tiede & tutkimus
Ihanien sienien metsästystä – atlasleirillä tuetaan kansalaistiedettä
Sieniatlas-kansalaistiedehanke edistää sieniharrastusta ja kouluttaa harrastajia ilmoittamaan havainnoistaan sienien levinneisyyden ja uhanalaisuuden tutkimuksen tueksi. Sienitiedeharrastuksen voi aloittaa atlasleirillä.
Yksilöllisiä solukoita kantasoluista – Parempia varaosia ihmiselle, osa 2
Tampereella tehdään tulevaisuuden tutkimusta, jonka tavoitteena on tuottaa yhä parempia tutkimusmenetelmiä, hoitoja ja ihmisen varaosia potilaan omista kantasoluista.
Parempia varaosia ihmiselle
Kovakudokset
Tulevaisuudessa ihmisen kovakudoksen korjaamiseen ei käytetä enää metallia. Implantit ovat entistä kestävämpiä, kevyempiä, toimivampia ja bioaktiivisia: implantti voi luovuttaa esimerkiksi kasvutekijöitä.
Koivututkimus selvittää lajiutumisen mekanismeja
Rauduskoivun genomin selvittäminen on johtanut koivun lajiutumisen kannalta olennaisten geenien tunnistamiseen. Löytö vauhdittaa jatkossa jalostustyötä.
Mikrometrien kokoluokasta maailmanluokan ongelmaksi – mitä merten mikromuovista tiedetään?
Mikromuovia on kutsuttu uusimmaksi merta ja sen eliöstöä uhkaavaksi globaaliksi ympäristöongelmaksi. Vaikka isompaa muoviroskaa ja sen haittoja merissä on tutkittu jo 70-luvulta lähtien, mikroskooppisen pienten kappaleiden olemassaoloon havahduttiin kunnolla vasta vuosikymmenen vaihteessa.
Kryoelektronimikroskopia mullistaa molekyylibiologian
Viimeisen kymmenen vuoden aikana kryoelektronimikroskopia on noussut pienestä rakennebiologian sivuhaarasta keskeiseksi osaksi biokemiallisia tutkimusmenetelmiä. Kryoelektronimikroskopian kehitys on tuonut rakenteellisen tarkastelun osaksi kaikkea solu- ja molekyylibiologiaa, minkä ansiosta kolme menetelmän kehittäjää palkittiin Nobelin kemian palkinnolla vuonna 2017.
Genomiikka muuttaa eliökunnan luokittelua
Eliökunnan luokittelu on aina ottanut uusia harppauksia tutkimusmenetelmien kehittymisen myötä. Ensimmäisiin tieteellisiin luokitteluihin päädyttiin rakenteellisten tuntomerkkien avulla.
Luontokontakti suojaa nisäkkäitä allergioilta – mutta paljonko on riittävästi?
Yhteys allergisten sairauksien ja urbaanin elämäntavan yleistymisen välillä on tunnettu jo kymmeniä vuosia. Helsingin yliopistolla tehdyt uudet tutkimukset osoittavat, että ihmisten lisäksi lemmikkikoirat kärsivät allergisista oireista useammin kaupungissa kuin maaseudulla. Lisäksi laboratoriossa elävien hiirten astmaattiset oireet lievenivät kun ne olivat yhteydessä multaan. Uudet, osin vielä julkaisemattomat tulokset ovat jännittäviä, ja antavat ensimmäisiä viitteitä riittävästä luontoaltistuksen määrästä ja laadusta.
Lukiovalintoina biologia ja maantiede
Tähtäimessä yliopisto-opinnot
Artikkelissa tarkastellaan lukion ainevalintojen merkitystä Oulun yliopiston opiskelijavalinnassa. Oulun yliopisto on monitieteinen yliopisto, jonka koulutusaloja ovat humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet, lääketieteet, luonnontieteet, teknilliset tieteet ja terveystieteet. Koulutusalarakenteen vuoksi matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen tarve voidaan olettaa olevan Oulussa jonkin verran suurempaa kuin yliopistoissa keskimäärin (Pursiainen 2016). Koska monilla aloilla yliopistojen valintaperusteet ovat kansalliset, tulokset kertovat paljon myös yliopistojen opiskelijavalinnoista koko maassa.
Tilaa Natura!
Luontoasiaa opetusvinkkelistä neljä kertaa vuodessa.
Tilaa Natura
Lataa verkkolehti (vain jäsenille)