Mikromuovia on kutsuttu uusimmaksi merta ja sen eliöstöä uhkaavaksi globaaliksi ympäristöongelmaksi. Vaikka isompaa muoviroskaa ja sen haittoja merissä on tutkittu jo 70-luvulta lähtien, mikroskooppisen pienten kappaleiden olemassaoloon havahduttiin kunnolla vasta vuosikymmenen vaihteessa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana kryoelektronimikroskopia on noussut pienestä rakennebiologian sivuhaarasta keskeiseksi osaksi biokemiallisia tutkimusmenetelmiä. Kryoelektronimikroskopian kehitys on tuonut rakenteellisen tarkastelun osaksi kaikkea solu- ja molekyylibiologiaa, minkä ansiosta kolme menetelmän kehittäjää palkittiin Nobelin kemian palkinnolla vuonna 2017.
Eliökunnan luokittelu on aina ottanut uusia harppauksia tutkimusmenetelmien kehittymisen myötä. Ensimmäisiin tieteellisiin luokitteluihin päädyttiin rakenteellisten tuntomerkkien avulla.
Yhteys allergisten sairauksien ja urbaanin elämäntavan yleistymisen välillä on tunnettu jo kymmeniä vuosia. Helsingin yliopistolla tehdyt uudet tutkimukset osoittavat, että ihmisten lisäksi lemmikkikoirat kärsivät allergisista oireista useammin kaupungissa kuin maaseudulla. Lisäksi laboratoriossa elävien hiirten astmaattiset oireet lievenivät kun ne olivat yhteydessä multaan. Uudet, osin vielä julkaisemattomat tulokset ovat jännittäviä, ja antavat ensimmäisiä viitteitä riittävästä luontoaltistuksen määrästä ja laadusta.
Artikkelissa tarkastellaan lukion ainevalintojen merkitystä Oulun yliopiston opiskelijavalinnassa. Oulun yliopisto on monitieteinen yliopisto, jonka koulutusaloja ovat humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet, lääketieteet, luonnontieteet, teknilliset tieteet ja terveystieteet. Koulutusalarakenteen vuoksi matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen tarve voidaan olettaa olevan Oulussa jonkin verran suurempaa kuin yliopistoissa keskimäärin (Pursiainen 2016). Koska monilla aloilla yliopistojen valintaperusteet ovat kansalliset, tulokset kertovat paljon myös yliopistojen opiskelijavalinnoista koko maassa.
Venäjän arktisella alueella Barentsinmeren ja Laptevinmeren välissä sijaitseva Karanmeri on viime vuosina saanut osakseen kasvavaa kansainvälistä kiinnostusta johtuen alueen mahdollisesti valtavista öljy- ja kaasuvarannoista sekä alueen sijoittumisesta Koillisväylälle. Lisääntyvä laivaliikenne ja luonnonvarojen hyödyntäminen kasvattavat öljyonnettomuuden riskiä. Tämä on huolestuttavaa, koska öljyonnettomuuksia pidetään yleisesti pahimpana uhkana arktiselle ympäristölle (Arctic Council, 2009). On entistä tärkeämpää tuntea arktisten merialueiden lajisto ja ymmärtää ekosysteemien lainalaisuudet, koska kattava biologinen taustatieto toimii pohjana onnistuneelle ympäristöriskianalyysille öjyonnettomuustilanteissa.
Opetuksessa käytetään yhä useammin uusia sähköisiä opetusmenetelmiä ja -materiaaleja. Verkosta löytyy valtava määrä esimerkiksi animaatioita, kuvia, videoita ja pelejä, joiden avulla opetuksesta saadaan sekä havainnollisempaa että mielenkiintoisempaa. Maantieteessä monet oppilaille vaikeat ilmiöt hahmottuvat havainnollistamalla helpommin.
Luontoasiaa opetusvinkkelistä neljä kertaa vuodessa.
Tilaa Natura
Lataa verkkolehti (vain jäsenille)