Vuorovaikutussuhteiden runsaus lisää ravinteiden saatavuutta ja parantaa maaperän rakennetta.
Tiede & tutkimus
Maaperän eliösto muokkaa ympäristöään
Maaperän hajoava orgaaninen aines luo perustan lajirikkaille ravintoketjuille. Jotkut maaperäeläimet viettävät osan elämästään myös maan pinnan yläpuolella.
Peltomaiden hiili kiertää nopeasti
Peltomaiden hiilivaraston kasvattaminen parantaa maan rakennetta ja voi esimerkiksi auttaa kasveja selviytymään paremmin ilmaston ääri-ilmiöistä, kuten poikkeuksellisen kuivista tai kosteista kesistä.
Mikrobiakku muuntaa vedyn metaaniksi
Suomessa kehitetty teknologia mahdollistaa vedyn varastoimisen helposti käytettävänä metaanina, ja samalla hiilidioksidi sidotaan takaisin polttoainekiertoon. Metanoinnin avulla voidaan myös tehostaa uusiutuvien polttoaineiden käyttöä.
Ihanien sienien metsästystä – atlasleirillä tuetaan kansalaistiedettä
Sieniatlas-kansalaistiedehanke edistää sieniharrastusta ja kouluttaa harrastajia ilmoittamaan havainnoistaan sienien levinneisyyden ja uhanalaisuuden tutkimuksen tueksi. Sienitiedeharrastuksen voi aloittaa atlasleirillä.
Yksilöllisiä solukoita kantasoluista – Parempia varaosia ihmiselle, osa 2
Tampereella tehdään tulevaisuuden tutkimusta, jonka tavoitteena on tuottaa yhä parempia tutkimusmenetelmiä, hoitoja ja ihmisen varaosia potilaan omista kantasoluista.
Parempia varaosia ihmiselle
Kovakudokset
Tulevaisuudessa ihmisen kovakudoksen korjaamiseen ei käytetä enää metallia. Implantit ovat entistä kestävämpiä, kevyempiä, toimivampia ja bioaktiivisia: implantti voi luovuttaa esimerkiksi kasvutekijöitä.
Koivututkimus selvittää lajiutumisen mekanismeja
Rauduskoivun genomin selvittäminen on johtanut koivun lajiutumisen kannalta olennaisten geenien tunnistamiseen. Löytö vauhdittaa jatkossa jalostustyötä.
Mikrometrien kokoluokasta maailmanluokan ongelmaksi – mitä merten mikromuovista tiedetään?
Mikromuovia on kutsuttu uusimmaksi merta ja sen eliöstöä uhkaavaksi globaaliksi ympäristöongelmaksi. Vaikka isompaa muoviroskaa ja sen haittoja merissä on tutkittu jo 70-luvulta lähtien, mikroskooppisen pienten kappaleiden olemassaoloon havahduttiin kunnolla vasta vuosikymmenen vaihteessa.
Kryoelektronimikroskopia mullistaa molekyylibiologian
Viimeisen kymmenen vuoden aikana kryoelektronimikroskopia on noussut pienestä rakennebiologian sivuhaarasta keskeiseksi osaksi biokemiallisia tutkimusmenetelmiä. Kryoelektronimikroskopian kehitys on tuonut rakenteellisen tarkastelun osaksi kaikkea solu- ja molekyylibiologiaa, minkä ansiosta kolme menetelmän kehittäjää palkittiin Nobelin kemian palkinnolla vuonna 2017.
Tilaa Natura!
Luontoasiaa opetusvinkkelistä neljä kertaa vuodessa.
Tilaa Natura
Lataa verkkolehti (vain jäsenille)