Natura

 FinnGen -hankkeessa selvitetään, miten genotyyppi vaikuttaa sairastumisriskiin. Suomalaisen perimän erikoisuudet avautuvat laajan biopankkiaineiston avulla. 

Lue lisää…

DNA-viivakoodaus mahdollisti uusia tutkimustapoja, jotka DNA-metaviivakoodaus vie vielä astetta pidemmälle.

Lue lisää…

Ajattelutaitojen opettaminen maantieteen lukio-opetuksessa mahdollistaa oppijoiden merkityksellisten maantieteellisten taitojen ja tietojen kehittymisen. Tämä tulisi huomioida myös maantieteen osaamistavoitteita sekä opetus- ja arviointimenetelmiä suunniteltaessa.

Koulun toiminnan muuttaminen ekologisemmaksi tuottaa välittömiä ympäristöhyötyjä. Käytäntöjä kannattaa kehittää yhdessä koko kouluyhteisön kesken ja suuntautua kohti yhteisötason muutosta. 

Paleoklimatologia tutkii muinaisia ilmastoja. Menneitä, ilmaston muuttumiseen kytkeytyviä merivirtojen häiriötä tarkastelemalla voidaan ennustaa tulevaa.

Vapaampi maasto-opiskelu voi synnyttää oppilaiden kesken spontaaneja oheisleikkejä ja tarinoita, mutta juuri se voi olla arvokasta myös opiskelun kannalta.

Lue lisää…

Biologian yo-koekysymysten aiheet heijastelevat kullekin historialliselle ajanjaksolle tyypillisiä aiheita ja tuoreita tutkimustuloksia.

Suomesta tunnetaan poikkeuksellisen paljon törmäyskraattereita. Kallioperäämme kohdistuneet kosmiset raapaisut kertovat viestejä Maan kehityshistoriasta miljoonien vuosien takaa.

Kaupunkitutkimuslaboratorio mahdollistaa ulkona oppimisen ja osoittaa oppilaille, että heidän näkökulmillaan on merkitystä osana kaupungin muuttuvaa maantiedettä. Yhteisöllinen kartoitus haastaa virallista kuvaa kaupungista.

Kaupunkisuunnittelussa visualisointi on arkipäivää. Havainnekuvilla on myös performatiivista voimaa.