Natura

On kulunut lähes kaksi kuukautta siitä, kun Maailman terveysjärjestö WHO julkisti Covid-19-koronavirustaudin maailmanlaajuiseksi epidemiaksi, eli pandemiaksi. Seuraukset ovat olleet todella pysäyttävät: ympäri maailmaa on asetettu karanteeneja, tapahtumat on peruttu, kouluissa on siirrytty etäopetukseen.

Tarkistitko aamulla sään kännykkäsovelluksella? Ehkä katsoit reittioppaasta bussiaikatauluja tai etsit uuden kahvilan sijaintia? Avoimeen tietoon perustuvia sovelluksia käytetään joka päivä asiaa enempää ajattelematta. Avointa tietoa on valtavasti saatavilla, enää pitäisi vain keksiä, mitä datalta kysyä?

Kun juhannusruusut kukkivat marraskuussa ja Mäntsälässä seurataan lehmähaikaraa, joka on alunperin afrikkalaista alkuperää, tuntuvat maailmankirjat olevan mullin mallin. Valonmäärä sentään muuttuu entiseen tapaan, joten ihan sekaisin ei näille leveysasteille sopeutunut luontokaan voi mennä.

Elokuussa julkaistu hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:n raportti ei jättänyt paljon tulkinnanvaraa: maankäytön kysymyksillä on erittäin suuri merkitys siihen, miten hiilidioksidipitoisuus maapallolla tulee asettumaan.

Vuoden parhaita työtehtäviäni on Otavan luonnonharrastus- ja -tutkimusstipendien jakaminen. Biologian ja maantieteen opettajien liitto jakaa Otavan kirjasäätiön antaman apurahan eteenpäin nuorille luontoharrastajille. Stipendejä ehdottavat opettajat, vaikka apuraharaati painottaakin vapaa-ajan toimintaa opintosuoritusten sijaan. Monet stipendinsaajat loistavat niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin. Joka vuosi ilahdun mahtavista nuorista sekä heidän opettajistaan, jotka jaksavat nähdä vaivaa luonnonystävien palkitsemiseksi.

Eduskuntavaalit järjestetään 14. huhtikuuta. Naturan mennessä painoon ehdokasasettelu on vielä kesken, mutta jo nyt ehdolle on asettunut useita aineenopettajia monista puolueista. Lopettavassa eduskunnassa on opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan 19 opettajataustaista kansanedustajaa. Se on paljon, lähes kymmenen prosenttia kaikista edustajista. Edellisessä eduskunnassa opettajia oli vieläkin enemmän, 28 edustajaa.

Lue lisää…

Kotimaisten kielten keskus valitsi lokakuun 2018 kuukauden sanaksi ilmastoahdistuksen. Se tarkoittaa ilmastonmuutoksen aiheuttamaa huolta ja pelkoa. Tänä vuonna julkaistun nuorisobarometrin mukaan liki 70 prosenttia nuorista on melko huolissaan tai erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Myös aikuiset ovat heränneet ilmastouutisiin: maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan marraskuisen haastattelututkimuksen mukaan yleinen turvattomuuden tunne on kasvanut ja huolenaiheiden kärjessä on ilmastonmuutos. Selvityksen mukaan 89 prosenttia suomalaisista on huolissaan aiheesta.

Lue lisää…

Vihreässä taloudessa ja luonnonvarojen riittävyydessä suhteessa ihmisten tarpeisiin on riittänyt pohdittavaa jo vuosikymmenten ajan. Vuonna 1987 otettiin laajalti käyttöön kestävän kehityksen käsite, jonka Yhdistyneiden kansakuntien nimittämä Bruntlandin komissio määritti tarkoittamaan kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kyseessä on useita aloja yhdistävä termi, jossa kulkevat mukana sekä ekologinen, sosiaalinen että taloudellinenkin ulottuvuus.

Lue lisää…

Koulut loppuvat pian. Suomen kesä on tunnetusti lyhyt, joten retkeillessäkään ei kannata kuhnailla. Pienellä optimoinnilla voi reissuistaan saada hyvät tehot irti. Lue lisää…

Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Näin alkavat Julkisen sanan neuvoston laatimat journalistin ohjeet, alan eettiset pelisäännöt, joihin myös Natura on sitoutunut. Tällä viikolla JSN on julkaissut vastuullisen journalismin merkin, jota saavat käyttää julkaisut, jotka toimivat eettisen ohjauksen mukaisesti. Löydät merkin Naturan sisällysluettelosta. Lue lisää…