Ekologisella jälleenrakentamisella on kiire. Koulutuksen rooli muutoksen vauhdittamisessa on suuri, mutta myös koulutuksen on uudistuttava, jos haluamme rakentaa kestävää tulevaisuutta.
Opetus & oppiminen
Kansalaisaktivismia utopiapedagogiikan avulla
Halu toimia paremman ympäristön ja tulevaisuuden hyväksi edellyttää toivoa ja kykyä kuvitella vaihtoehtoja.
Opiskelutaitoja kannattaa harjoitella
Pandemian aikana ja sen jälkiaallokossa arjen hallinnan ja opiskelutekniikoiden merkitys tai niiden puute ovat korostuneet. Avuksi nuorelle voi tarjota erilaisia ohjeita ja tekniikoita oman elämän ja opintojen hallintaan, sillä me ihmiset hahmotamme, havainnoimme, opettelemme ja opimme hieman eri tavoin. Mieli ja aivot kiittävät, kun arki rytmittyy, tehtävät tulevat tehdyksi ja oppiminen varmistuu. Seuraavia ohjeita kannattaa muokata itselle ja omille oppilasryhmille sopivaksi ja etsiä itselle parhain tapa onnistua.
Sukelluksia planetaariseen sivistykseen
Kestävän kehityksen teemat taipuvat hyvin monialaisen opetuksen kokonaisuuksiin.
Väitteitä paremman keskustelun puolesta
Lempäälän lukio toimii pilottilukiona ARGEO-hankkeessa, jossa maantieteen ja historian oppiaineissa sovelletaan Hyvän argumentaation työkalupakkia yhteiskunnallisten ympäristöongelmien käsittelyssä.
Luonnon näyttämö
Maa-ainesten ja pinnanmuotojen monimuotoisuus eli geodiversiteetti luo edellytykset lajikirjon monimuotoisuudelle. Oulussa geodiversiteetin tutkimus on maailman kärkiluokkaa.
Reaaliaikainen paikkatieto maantieteen opetuksen elävöittäjänä
Koulumaantieteen teemat käyvät vuosi vuodelta yhä ajankohtaisemmaksi. Ilmastonmuutos, metsäkato, biodiversiteetin väheneminen ja väestönkasvu ovat esimerkkejä maantieteessä opettavista aihepiireistä, jotka toistuvat uutisvirrassa jatkuvasti. Internetissä on erilaisia, jopa reaaliaikaisia geomediasovelluksia, joiden avulla esimerkiksi edellä mainittujen ilmiöiden havainnointi ja analysointi on mahdollista.
Lukiolaiset lepakkotutkijoina -tiedeprojekti saa jatkoa – ilmoittaudu mukaan!
Lukiolaiset lepakkotutkijoina -tiedeprojektiin osallistuneet opiskelijat auttoivat viime kesänä tutkijoita aineistonkeruussa, ja tutkimuskäyttöön kertyikin melkoinen määrä lepakoiden ääniaineistoa. Kyseessä on Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus), Kestävyystieteen Instituutin (HELSUS) sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteinen tutkimushanke, jossa selvitetään kahden mallilajin, pohjanlepakon ja pikkulepakon alueellista ja ajallista esiintymistä maassamme.
Teemana maaperä
Maankuoren päällä on ohut kerros, josta kaikki elämä maapallolla on riippuvaista. Siinä kasvavat kasvit tuottavat muille eliöille happea ja ravintoa. Myös ihmiskunnan ruokkiminen edellyttää elävää viljelymaata jota tällä hetkellä on vain muutama prosentti koko maailman pinta-alasta.
Lapiotestillä maaperää havainnoidaan omilla aisteilla
Ammattiviljelijät arvioivat viljelymaansa laatua ja kuntoa niin kutsutulla peltomaan laatutestillä, josta käytetään myös nimeä lapiodiagnoosi. Aistinvaraisilla havainnoilla ja yksinkertaisella tutkimusvälineistöllä maaperästä ja sen kunnosta voidaan saada yllättävän hyvä käsitys.
Tilaa Natura!
Luontoasiaa opetusvinkkelistä neljä kertaa vuodessa.
Tilaa Natura
Lataa verkkolehti (vain jäsenille)