Lukiolaiset lepakkotutkijoina -tiedeprojektiin osallistuneet opiskelijat auttoivat viime kesänä tutkijoita aineistonkeruussa, ja tutkimuskäyttöön kertyikin melkoinen määrä lepakoiden ääniaineistoa. Kyseessä on Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus), Kestävyystieteen Instituutin (HELSUS) sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteinen tutkimushanke, jossa selvitetään kahden mallilajin, pohjanlepakon ja pikkulepakon alueellista ja ajallista esiintymistä maassamme.

Nämä lajit on valittu tarkasteluun mukaan, sillä pohjanlepakko on yleisin maassamme esiintyvä lepakko ja pikkulepakoita puolestaan on viime aikoihin asti havaittu maassamme harvakseltaan. Molempien lajien ajallisen ja alueellisen levinneisyyden tuntemus on vielä maassamme puutteellista.

Projektiin osallistuneet lukiolaiset tutustuivat luonnontieteellisen tutkimuksen tekoon käytännössä. Tiedeprojektiin osallistui opiskelijoita noin 40 lukiosta eri puolilta maata. Projektissa kerättiin lepakoiden saalistaessa tuottamia kaikuluotausääniä yli 140 äänitallentimen avulla yhdeksän viikonlopun ajan. Aineistoa kerättiin kesäaikaan, sillä se on ainoa aika vuodesta, jolloin lepakot ovat liikkeellä ja niiden esiintymistä pystytään selvittämään kaikuluotausäänten avulla.

Eri lajeilla on tunnusomaiset äänet, joiden perusteella lajit voidaan tunnistaa. Pohjanlepakon ja pikkulepakon kaikuluotausäänet ovat hyvin helppoja erottaa muiden lepakkolajien kaikuluotausäänistä, mikä oli yksi syy, miksi nämä kaksi lajia valikoituivat tutkimuksen kohteiksi.

Projektiin osallistuneet opiskelijat saivat kesäksi käyttöönsä passiiviset ultraäänitallentimet, joihin oli valmiiksi ohjelmoitu koko aineistonkeruun aikataulu. Heitä ohjeistettiin aineistonkeruussa projektin blogin ja Instagram-tilin kautta. Opiskelijat keräsivät aineistoa pääsääntöisesti pienryhmissä, mutta opiskelijat saivat kerätä aineistoa myös itsenäisesti niin halutessaan. Aineistoa kerättiin joka toinen viikonloppu kesäkuun ensimmäisestä viikonlopusta alkaen syyskuun loppupuolelle asti.

Opiskelijat valitsivat omasta lähiympäristöstään havaintopaikan, jonne he veivät laitteen tutkimusviikonloppuna ennen perjantai-iltaa. Laite nauhoitti lepakoiden ääniä viikonlopun ajan. Sunnuntaina opiskelijat hakivat laitteet takaisin maastosta ja lähettivät niiden keräämät äänitiedostot Luomukselle nettilomakkeella. Samalla raportoitiin viikonlopun havaintoöiltä säätietoja, joita käytetään analyyseissä taustamuuttujina.

Opiskelijat keräsivät aineistoa itsenäisesti kesän aikana, mutta tutkijat olivat tavoitettavissa mahdollisten lisäohjeiden ja ongelmatilanteiden varalta koko aineistonkeruujakson ajan. Projektiin kuuluu myös kyselytutkimus kolmessa eri vaiheessa: ennen aineistonkeruuta, heti sen päättymisen jälkeen sekä seuraavana keväänä. Kyselytutkimukseen toivotaan vastausta myös lukiolaisen huoltajalta.

Ääniaineiston analyysi on käynnissä ja alustavia tuloksia projektista on luvassa alkuvuodesta. Tähänastisissa analyyseissä olemme jo havainneet, että lepakoiden esiintymisessä on etelä-pohjoissuunnassa vaihtelua, mutta analyysit jatkuvat vielä. Lepakoita on esiintynyt pohjoisimmilla havaintopisteillä Oulun korkeudella ajallisesti myöhemmin etelämmässä oleviin havaintopisteisiin verrattuna.

Lisävarmistuksen saamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä lisää aineistoa. Maantieteellisen kattavuuden lisäämiseksi tarvitsisimme tietoa lepakoiden esiintymisestä etenkin Pohjois- ja Itä-Suomesta, mutta myös maan etelä- ja keskiosista sekä rannikolta. Tiedeprojektille on tulossa jatkoa kesällä 2020, ja projektiin voi jo ilmoittautua mukaan täyttämällä ilmoittautumislomakkeen osoitteessa: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/101488/lomake.html

Tiedeprojektiin voi osallistua vapaaehtoisesti tai projektin voi sovittaa osaksi soveltuvaa kurssia (esim. Ekologia ja ympäristö tai Biologian sovellukset). Lisäksi suunnitteilla on uusi teemaopintoihin soveltuva lepakkotiedekurssi, jota valmistellaan yhteistyössä Haukiputaan lukion maantieteen ja biologian lehtori Tomi Jokivirran kanssa. Suunnitteilla oleva kurssi rakentuu siten, että siinä käydään läpi kaikki tutkimuksen vaiheet:

Lepakkotiedekurssi, lukion teemaopinnot

Kurssilla opiskelijat tutustuvat tutkimuksen eri vaiheisiin:

• tutkimuksen suunnittelu ja havaintopaikan valinta
• aineistonkeruu
• aineiston analysointi valitulta viikonlopulta käyttäen vapaasti saatavilla olevia ohjelmistoja (Kaleidoscope/Audacity)
• tulosten raportointi ja esittäminen.

Opiskelijat kartuttavat kurssille osallistumisen myötä myös tietämystään lepakoiden ekologiasta ja käyttäytymisestä.

Kurssista voi tarvittaessa sisällyttää myös pienemmän kokonaisuuden jonkin toisen kurssin yhteyteen. Lepakkotiedeprojektiin osallistuminen mahdollistaa lukioiden ja yliopiston välisen yhteistyön. Projektiin mukaan ilmoittautuneet opettajat saavat tietopaketin lepakoista tuntityöskentelyä varten ja kaikki aineistonkeruussa tarvittavat laitteistot opiskelijoiden käyttöön. Aineistoa kerätään kesäkuun alusta syyskuun loppupuolelle joka toisena viikonloppuna, ja tutkijat ovat tavoitettavissa koko tämän ajan.

Opiskelijat saavat todistuksen osallistumisesta tiedeprojektiin. Aineistonkeruun ja raporttien viimeistelyn jälkeen Luomuksen tutkijat kokoavat koko aineiston ja tekevät lopulliset analyysit.

Lisätietoa projektista voi tiedustella sähköpostitse tutkija Piia Lundbergilta (piia.lundberg@helsinki.fi) ja lisätietoa löytyy myös hankkeen nettisivuilta: https://blogs.helsinki.fi/batscience/lukiolaiset_lepakkotutkijoina. Projektissa ovat mukana myös apul. prof. Annukka Vainio, Helsingin yliopisto, tutkija Ann Ojala, Luke, suunnittelija Ville Vasko, Luomus ja Tapani Levanto, Puropellon koulu, Turku. Projektia rahoittaa Koneen säätiö.

Teksti: Piia Lundberg ja Thomas Lilley, avauskuvan pikkulepakko: Anna Blomberg
Artikkeli on julkaistu Naturan numerossa 4/2019.