Japanilainen bokashi-kompostointitapa säilyttää paremmin ravinteet, vähentää hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä ja nopeuttaa biojätteen muuntumista mullaksi jopa vuosilla perinteiseen kompostoriin verrattuna.

Bokashilla tarkoitetaan kompostointitapaa, jossa hyödynnetään tiettyjen mikrobien toimintaa. Hapettomassa tilassa tapahtuva orgaanisen aineksen fermentoituminen nopeuttaa biojätteen hajoamista mullaksi. Japaniksi boka shi tarkoittaa käynyttä eloperäistä ainetta. Fermentoitumisessa syntyy vähemmän hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä kuin perinteisessä kompostoinnissa – bokashi ei myöskään lämpene.

”Bokashi on yksi asioista, joista en luovu. Olen nyt käyttänyt bokashia neljä vuotta, ja tänä kesänä kaikki puutarhani kasvit kasvoivat omassa bokashimullassa komeampina kuin koskaan”, Hyötykasviyhdistys ry:n puodinhoitaja Mervi Pusztai kertoo.

Bokashi-kompostointiin tarvitaan ilmatiiviitä käymisastioita. Monet puutarhatarvikekaupat myyvät aloituspakkauksia joihin kuuluu kaksi fermentoitumisastiaa ja pussillinen maitohappobakteereilla rikastettua rouhetta, jota ripotellaan jätekerrosten väliin biojätteen lisäämisen yhteydessä. Käymisessä syntyvä ravinnerikas lios saadaan talteen hanan kautta. Bokashipöntön voi rakentaa myös itse kahdesta sankosta, kannesta ja esimerkiksi viinipöntön hanasta. Myös rouheen voi valmistaa itse.

”Bokashi on jännä, se skaalautuu hyvin erilaisiin elämäntilanteisiin. Tiedän yhden hengen talouden, jossa bokashi tekeytyy neliskanttisissa karkkilaatikoissa. Jatkokäsittely onnistuu parvekelaatikossa. Eräällä isommalla perheellä taas on vanha palju pihalla multatehtaana. Maailmalla käytetään vielä isompiakin järjestelmiä erilaisissa yhteisöissä ja kunnallisissa laitoksissa”, Pusztai kehuu.

Täyttörutiini palkitsee

Helpoiten alkuun pääsee aloituspakkauksella. Saan juttua varten aloituspakkauksen kokeiltavaksi maahantuoja Esbay oy:lta.

Pöntön kokoaminen on helppoa: pohjalle laitetaan rei´itetty suodatinlevy ja pala talouspaperia, jotta pohjalle käymisen kännistymiseksi ripoteltava mikrobirouhe ei hölähdä reikien kautta pöntön pohjalle. Sitten vain kompostoimaan!

Koska bokashin käyminen perustuu hapettomuuteen, on biojätteitä hyvä kerätä ensin kannelliseen astiaan, ettei ilmatiivistä pönttöä tarvitse avata jatkuvasti. Pilkottuja biojätteitä on hyvä lisätä pönttöön kerralla enemmän. Sitten tavara tiivistetään aloituspakkauksen mukana tulleella lastalla ja ripotellaan päälle mikrobirouhetta, ruokalusikallinen litraan biojätettä riittää.

Ahkera ennakoi ja pilkkoo biojätteen jo tuoreeltaan kannelliseen astiaan. Laiska ja kiireinen puolestaan pilkkoo keräysastiassa lillahtaneet lötkyt tai osin homeiset hedelmien kuoret vasta pönttöä täyttäessään ja pidättelee samalla hengitystään.

Pöntön tavara ei sen sijaan haise niin pahalle kuin vähän jo mädäntyneet biojätteet. Haju on vähän tympeä mutta maltillinen. Kannen sisäpuolelle on tiivistynyt kosteutta pisaroiksi. Kun on pilkkonut biojätteet astiaan, tiivistänyt tavaran ja ripotellut päälle rouhetta, on olo varsin tyytyväinen ja jotenkin levollinen. Täyttörituaalissa on jotain suorastaan meditatiivista.

Etenkin uuden astian kanssa fermentoituminen alkaa hitaasti. Kiireinen kesä myös vähentää syntyvää biojätettä, sillä on vähemmän aikaa olla kotona kokkailemassa. Vaikka olen aloittanut bokashin täyttämisen jo kesän alkupuolella alkaa kesä olla jo lopuillaan ja jutun deadline lähellä, kun saan hanasta lirutettua ensi kertaa ravinneliusta. Se siis toimii!

Syntyvä liuos on hyvin ravinnerikasta. Suositeltu laimennussuhde on 1:100 tai taimille vain 1:200. Lannoitan laimennetulla liuoksella pihan kasveja, mutta menekki on vähäistä. Liuosta alkaa nimittäin kertyä melko hyvin, kun fermentoituminen on päässyt käyntiin. Etsin verkosta käyttövinkkejä: liosta voi käyttää myös tavallisen kompostin käymisen parantamiseen. Liuos sopii myös putkien avaamiseen, sillä se hajottaa orgaanista ainesta josta tukokset usein syntyvät. Mietin tuttavapiiriäni, osaisikohan joku bokashiton arvostaa, jos veisi käydessään tuliaiseksi pienen purkin ravinneliuosta?

Ravinnerikasta pikamultaa

Pääsen lopulta vaihtamaan pöntön ja aloittamaan uuden täyttämisen. Sitten pitää vain malttaa odotella pari pitkää viikkoa, että pääsee sekoittamaan pöntön tavaran vanhaan multaan. Vasta sitten bokashin todellinen hyöty tulee esille: perinteinen kompostointi kompostorista valmiiksi mullaksi vie parikin vuotta. Kun bokashin fermentoituneen tavaran pääsee sekoittamaan vanhaan multaan, valmista multaa pitäsi tulla muutamassa viikossa.

”Tutkimusten mukaan bokashi-kompostointi säilyttää paremmin ravinteet, kun ne eivät pala pois. Valmis multa on oikein silminnähden tummaa ja kuohkeaa. Tuntuu, että kasvit kasvavat siinä tavallista vihreämpinä ja elinvoimaisempina. Vaikuttaa siltä, että ne ovat myös terveempiä”, Pusztai kertoo.

Sekoitan pöntön sisällön ulkona lavakauluskehikkoon, jonne olen kipannut jo aiemmin vanhoja multia kukkaruukuista. Biojätepilkkeet ovat edelleen melko samannäköisiä kuin bokashiin laitettaessa. Fermentoitumisen huomaa hapanimelästä hajusta, josta tulee mieleen itämaiset maustekastikkeet. Peitän tavaran lopuksi vanhalla mullalla. Jos on vaarana, että eläimet pääsevät kaivamaan laatikkoa, laatikko kannattaa peittää esimerkiksi verkolla.

”Itselläni on ulkona neljä lavakaulusta, johon tyhjennän syksyllä boskashiämpärit. Talvea varten minulla on sisällä joitakin kannellisia 50:n litran muovilaatikoita mullan tekeytymiseen. Kannet ovat ehdottomia: koirani rakastavat penkoa jälkikäsittelylaatikkoja, ne ovat että jee, mielenkiintoinen tapa piilottaa herkkuja!”, Pusztai nauraa.

Kolmihenkisessä perheessämme pöntön täyttymisessä meni useampi kuukausi kesän poissaolojen vuoksi. Normaalioloissa pönttö täyttynee kolmessa-neljässä viikossa, jolloin valmista multaa syntyisi vain muutamassa kuukaudessa. Talvella homma menee hankalammaksi, sillä jäätyminen pysäyttää väistämättä kompostoitumisen.

”Mikrobit toimivat parhaiten noin 20 asteessa. Toiminta hidastuu alle 15 asteessa ja käytännössä pysähtyy kun asteet laskevat alle kuuden”, Pusztai sanoo.

Jotkut myös lopettavat bokashoinnin kylmimpien talvikuukausien ajaksi jos jälkikäsittelylaatikoille ei ole tilaa sisällä. Sinänsä jäätyminen ei haittaa, sillä kompostointi käynnistyy keväällä uudelleen. Bokashin voi kipata talvella myös tavalliseen biojätteen keräysastiaan tai kompostoriin. Ilmastoviisaan bokashin laajamittaisen käytön suurin hidaste lienee kuitenkin Suomen pitkä talvi pakkasineen.

Toistaiseksi bokashin maine vain kasvaa, mikä näkyy myös aloituspakkausten menekissä Hyötykasviyhdistys ry:n verkkokaupassa.

”Bokashi on ollut huikea menestys! Olemme kantaneet tänä vuonna jo satoja pönttöjä postiin”, Pusztai toteaa.

Teksti ja kuvat: Anne Hirvonen

Artikkeli on julkaistu Naturassa 3/2019.