Vapaaehtoiset ympäri maailmaa täydentävät avointa digitaalista kartta-aineistoa kriisi- ja kehitysapualueille, joilta ei ole ajantasaisia karttoja. Myös koulut voivat osallistua humanitaariseen kartoitustyöhön.

Mistä on kyse?

OpenStreetMap (OSM) on avoin digitaalinen kartta-aineisto. OSM on kuin karttojen Wikipedia: kuka tahansa voi muokata karttaa, ja aineistoja saa hyödyntää vapaasti. OSM perustettiin vuonna 2004 ja se on kehittynyt varteenotettavaksi vaihtoehdoksi kaupallisille ja kansallisille paikkatietoaineistoille. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimiva reittiopas.fi -sivusto hyödyntää OSM-aineistoa reitityksessä ja taustakarttana. OSM muuttuu jatkuvasti sitä mukaan, kun käyttäjät eri puolilla maailmaa täydentävät karttaa.

Humanitarian OpenStreetMap Team (HOT) on vapaaehtoisjärjestö, joka koordinoi avoimen karttatiedon tuottamista kriisi- ja kehitysavun tarpeisiin. Ajankohtaiset kartoitusprojektit listataan HOTin Tasking Manager -tehtäväsivustolla. Kartoitusprojektit liittyvät usein avustusjärjestön, kuten Punaisen Ristin toimintaan. Projektissa voidaan pyytää esimerkiksi lisäämään teitä ja rakennuksia kartalle. Kohdealueet on jaoteltu ruutuihin, jotta alueen kartoittaminen on helpompi joukkoistaa. Kun ruudun alue on kartoitettu valmiiksi, kokeneempi kartoittaja tarkastaa tehdyn työn laadun.

Mapathon on kartoitustapahtuma, jossa joukko ihmisiä kokoontuu muokkaamaan kartta-aineistoja valitulta kohdealueelta. Mapathoneissa on yleensä mukana sekä aloittelijoita, että kokeneempia kartoittajia. Mapathonin voi järjestää kuka tahansa – vaikka opettaja luokkansa kanssa

Suomen Punainen Risti ja paikalliset HOT-vapaaehtoiset ovat järjestäneet useita mapathoneja Helsingissä ja Turussa vuodesta 2016, myös koululaisille. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskuksen Geopiste on järjestänyt useita työpajoja yläaste- ja lukioikäisille vierailijoille.

Asiantuntija kertoo: mitä hyötyä kartoituksesta on?

Kuka olet?
Nimeni on Msilikale Msilanga, työskentelen parhaillaan projektitutkijana ja hankekoordinaattorina Turun yliopistolla. Toimin myös konsulttina maailmanpankille Tanzania Urban Resilience -projektissa, jossa johdan Ramani Huria -nimistä yhteisöllistä kartoitusprojektia.

Miten työsi liittyy Humanitaariseen OpenStreetMapiin?
Ramani Huria (”avoimet kartat” swahiliksi) on projekti, jossa yliopisto-opiskelijat ja paikallisyhteisö kartoittavat Dar es Salaamin kaupunkia muun muassa tulvariskikartoitusta varten. Koulutamme opiskelijat ja paikalliset käyttämään avoimia työkaluja ja aineistoja, kuten OpenStreetMapia ja OpenDataKitiä. Paikallisten kartoitusprojektien lisäksi osallistumme myös kriisialueiden etäkartoittamiseen HOTin kautta. Maailmanpankki on rahoittanut Ramani Huria -projektia vuodesta 2016.

Millä perusteella kartoitustehtäviä luodaan? Kuka niitä luo?
HOTin aktiivisilla jäsenillä on oikeus luoda kartoitusprojekteja HOTin Tasking Managerissa. Usein projektin on luonut joku kohdealueella toimivassa järjestössä työskentelevä henkilö. Projektien taustat ja karttoja tarvitseva organisaatio on usein kuvattu tarkemmin Tasking Managerissa.

Mitä käytännön hyötyä on siitä, että talot ja tiet saadaan kartalle? Mihin tarkoituksiin uutta karttatietoa käytetään?
Esimerkiksi Dar es Salaamissa väestö kasvaa vauhdilla, suuri osa asutuksesta on epävirallista ja kaupunki tulvii vuosittain sadekauden aikana. Kaupungista on perinteisesti ollut hyvin vähän paikkatietoaineistoa saatavilla päätöksenteon tueksi, mutta nyt Ramani Huria -projektin myötä on mahdollista tehdä edistyneitä paikkatietoanalyysejä esimerkiksi tulvariskeihin liittyen. Uusien aineistojen pohjalta voidaan suunnitella resurssien parempaa käyttöä ja muita uusia ratkaisuja kaupungin ongelmiin.

Miten koulut voivat osallistua karttatalkoisiin?

OpenStreetMapiin tutustuminen kannattaa aloittaa katsomalla löytyvätkö oma kotitalo ja koulurakennus kartalta. Karttaa voi tarkastella ilman kirjautumista osoitteessa www.openstreetmap.org tai maps.me -sovelluksella älypuhelimessa. Aineistoa voi muokata kuka tahansa, jolla on sähköpostin avulla luotava OSM-tunnus. Humanitaarisiin kartoitusprojekteihin ei vaadita erillisiä tunnuksia, mutta osa projekteista saattaa olla rajattu vain edistyneemmille käyttäjille. Jos oman lähiympäristön kartta kaipaa päivitystä, niin satelliittikuvien tarkastelun lisäksi kannattaa myös suunnata maastoon GPS-laitteiden kanssa.

Miten OpenStreetMap aineiston muokkaus toimii käytännössä?

Tarvitaan:

1. OpenStreetMap käyttäjätili (luo tunnus sähköpostin avulla)
2. Tietokone ja hiiri
3. Nettiyhteys
4. Perusymmärrys satelliittikuvatulkinnasta ja vektorimuotoisesta paikkatiedosta (pisteet, viivat alueet)

Tee näin:

1. Valitse aloittelijalle sopiva kartoitustehtävä Humanitarian OpenStreetMap Teamin tehtäväportaalista: http://tasks.hotosm.org/
2. Lue tehtävän ohjeista mitä kohteita pyydetään kartoittamaan (esimerkiksi rakennukset ja tiet).
3. Valitse tehtäväruutu ja avaa karttaeditointityökalu (ID editor).
4. piirrä pyydetyt kohteet kartalle ja lisää tarvittavat ominaisuustiedot.
5. Tallenna tekemäsi työ.

Sopivan kartoitusprojektin valitseminen:

1. Selaile Tasking Manager –sivustolta aloittelijoille suunnattuja tehtäviä.
2. Valitse projekti, ja availe muutamia tehtäväruutuja karttaeditorissa. Kiinnitä huomiota esimerkiksi satelliittikuvien laatuun, ja olemassa olevien muokkausten määrään.
3. Voit tarvittaessa kysyä neuvoa HOTin vapaaehtoisilta esim. HOT-OSM Finland -ryhmästä Facebookissa (linkki: https://www.facebook.com/groups/hotosmfi).

HOT-kartoitus tukee opetussuunnitelman tavotteita

Humanitaarinen kartoitus ja OpenStreetmapin muokkaus tukee useita lukion maantieteen ja peruskoulun maantiedon opetussuunnitelman kohtia, kuten geomediataidot, maantieteellisen maailmankuvan kehittyminen, riskit ja niihin varautuminen, karttojen luku- ja tulkintataidot sekä kartografinen yleistys. Lukion puolella kartoitustyöstä voi saada erinomaisen kokonaisuuden opetussuunnitelmassa mainittuun koulussa toteutettavaan osallistumis- ja vaikuttamisprojektiin.

Kokemuksia kartoitustyöpajoista lukiolaisten ja yläkoululaisten kanssa

Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskuksen tiedeluokka Geopisteessä on lukioryhmien opintokäynneillä vaihtoehtona OSM-kartoitukseen osallistuminen. Lukiolaisille toimitetaan etukäteen tiivis materiaali toiminnasta ja heitä pyydetään rekisteröitymään palveluun valmiiksi. Paikan päällä opetellaan tarvittavat kartoitustoiminnot ja sivuston käyttö sekä käydään läpi tiivistetysti tarpeelliset tiedot satelliittikuvan tulkinnasta. Loppuaika työstetään tietyn projektin karttoja ohjaajan opastaessa.

Lukiolaiset omaksuvat kartoituksessa tarvittavat taidot luontevasti. Kartoitustyön lomassa on kuitenkin syytä välillä muistuttaa tietyistä yksityiskohdista, kuten miten erottaa tie joesta tai purosta. Työssä tulee myös keskittyä vain projektissa pyydettyihin kohteisiin. Välillä innostus saattaa nousta niin, että kartoitellaan kaikkea muutakin ruudulla näkyvää. Joissain tapauksissa on myös päädytty vain tutkiskelemaan satelliittikuvaa ja ajelehdittu alueille, jotka eivät kuulu projektiin. Kiinnostus kohteiden tutkimiseen laajemmin eri alueilta on ilman muuta positiivista, mutta kartoitustyö on kuitenkin pidettävä koordinoidusti sovitulla alueella.

Yläkouluikäisten kanssa työ sujuu pääosin hyvin ja uusia karttakohteita syntyy mukavasti. Välillä on muistutettava, miten työskentely eroaa koulussa useimmiten tehtävistä harjoituksista, sillä nyt tehdään karttoja oikeaan käyttöön. Oppilas on esimerkiksi ollut piirtämässä siltaa joen yli satelliittikuvan päälle paikkaan missä sellaista ei ole, perustellen asiaa sillä, että sittenhän ihmiset pääsisivät helpommin kulkemaan paikasta toiseen

“Olisin voinut jatkaa pidempäänkin!” – motivaatiota maantieteen opiskeluun

“Suurena yllätyksenä tuli monelle se, että paikkatiedon tuottaminen ei välttämättä ole kovin monimutkainen ja vaikea prosessi. Kartoitustyö oli täynnä oivalluksia ja monen opiskelijan into paikkatietoa ja myös yleisesti maantieteen opiskelua kohtaan heräsi”, opetusharjoittelija Tuuli Reijonen kertoo opintokäynnistään Geopisteellä lukiolaisryhmän kanssa.

”Opiskelijat huomasivat myös, miten paljon kartoitettavaa erityisesti syrjäseuduilla edelleen voi olla, ja että kaikkien alueiden teitä ei ole merkitty kartalle”, Reijonen jatkaa.

Reijosen keräämät lukiolaisten kommentit opintokäynniltä olivat hyvin positiivisia:
“Kartoittaminen oli yllättävän helppoa ja mielenkiintoista hommaa.”
“Oli todella mielenkiintoinen reissu! Opin paljon uutta sekä oli kiva päästä itse tekemään.”
“…. ja oli todella kiva päästä kokeilemaan itse kartoittamista. Olisin voinut jatkaa pitempääkin! Minut yllätti myös se, että aika ei käynyt tylsäksi, vaan meni pikemminkin todella nopeasti.”

Missä ope voi perehtyä asiaan?

Osallistu Mapathoniin.
Tutustu kartoitusprojekteihin verkossa.
Kokeile kartoitusta itse.

Linkkejä, lisätietoa:

MissingMaps: http://www.missingmaps.org/

HOTOSM tehtävät: https://tasks.hotosm.org/

Ohjeita OpenStreetMapin käyttöön: https://learnosm.org/en/

Ramani Huria –projektin kotisivut: http://ramanihuria.org/

Ohjeita ja vinkkejä OpenStreetMap-blogissa: https://www.openstreetmap.org/user/VuokkoH/diary

Teksti: Anna Haukka, Vuokko Heikinheimo ja Markus Jylhä.

Artikkeli on julkaistu Naturan numerossa 2/2019.