Euroopan hienoin metsä

Białowieżan aarnimetsä Puolan ja Valko-Venäjän rajalla on Unescon maailmanperintökohde, jonka suojissa elää tuhansia harvinaisia lajeja. Ainutlaatuisessa metsässä voi edelleen kokea, millaisia Euroopan lehtimetsät olivat satoja vuosia sitten.

Keski-Euroopan metsät ovat lähes kaikkialla voimakkaan ihmistoiminnan alaisina. Atlantin rannoilta aina Uralille saakka ulottuneesta lehtimetsävyöhykkeestä on jäljellä enää rippeitä. Puolan ja Valko-Venäjän rajalla Białowieżassa on Euroopan lehtimetsien viimeinen laajempi saareke, jossa alkuperäinen lehtimetsä kasvaa omaan tahtiinsa

Ruhtinaiden metsästyspuisto

Białowieżan metsä säilyi satojen vuosien ajan hakkaamattomana, sillä aluetta hallinneet ruhtinaat, kuninkaat ja keisarit pitivät aluetta omana metsästysmaanaan. Puolan kuninkaan ja Liettuan suuriruhtinaan Vladislav Jagellon tiedetään metsästäneen Białowieżassa jo vuonna 1409. Sittemmin metsää vartioi 300 miehen vartiokaarti.

Venäjän vallan aikana 1800-luvun lopulla tsaarit Aleksanteri III ja Nikolai II rakennuttivat puiston reunaan palatsin, josta ei ole enää jäljellä kuin punatiilinen portti ja englantilaistyylinen palatsipuisto. Vuonna 1932 Białowieżan alueesta tehtiin kansallispuisto.

Białowieża toisessa maailmansodassa

Toinen maailmansota muutti Białowieżaa suuresti. Siinä missä natsit tekivät kyseenalaisia kokeita ihmisillä, saksalainen biologi Lutz Heck toteutti erilaisia kokeita eläimillä. Heck halusi palauttaa luontoon germaaneille tärkeitä jo sukupuuttoon kuolleita eläimiä. Tällainen oli esimerkiksi alkuhärkä, jonka Heck kuvitteli palauttavansa luontoon takaisinristeytyksen avulla. Risteyttämällä skotlantilaista ylämaankarjaa, espanjalaisia taisteluhärkiä ja unkarilaisia nautoja Heck sai aikaan alkuhärkää muistuttavan karjan, jota nykyään kutsutaan heckläiseksi karjaksi.

Heckin alkuhärän, eurooppalaisen biisonin eli visentin, villihevosen eli tarpaanin ja monien petoeläinten istutuspaikaksi valikoitui juuri Białowieża, josta piti tulla Herman Göringin ja muiden natsiylimysten oma metsästyspuisto. Puistoa suunniteltiin laajennettavaksi ulottumaan aina Itämeren rannoille Itä-Preussiin asti. Puistoa kehitettäessä paikallinen väestö karkotettiin ja alueella asuneet juutalaiset murhattiin tai vietiin keskitysleireihin. Toisaalta Białowieża tarjosi suojaisan piilopaikan partisaaneille, joita piileksikin metsän kätköissä sodan loppumiseen asti.

Ainutlaatuinen metsäalue

Białowieżan metsä on siis saanut kasvaa kirveen koskemattomana erämaana viimeiset 700 vuotta. Koko alue on noin 1 500 neliökilometrin kokoinen, josta 620 neliökilometriä on Puolan puolella rajaa. Białowieżasta tehtiin vuonna 1977 Unescon maailmanperintökohde, jonka suuruudeksi ilmoitetaan 876 neliökilometriä.

Białowieżassa elää ainutlaatuinen ja muualta Euroopasta harvinaistuva eliöjoukko. Kasveja alueella esiintyy noin 4 500 lajia, joista liki 1 000 on putkilokasveja. Hienoimpiin harvinaisuuksiin kuuluvat varjolilja (Lilium martagon), siperiankurjenmiekka (Iris sibirica), juolukkapaju (Salix myrtilloides) ja lettorikko (Saxifraga hirculus). Metsien valtapuina kasvavat valkopyökki (Carpinus betulus), lehmus, saarni ja tammi. Puut ovat korkeita, paksuja ja ikivanhoja. Puiden keski-ikä on noin 120 vuotta, mutta vanhimmat puut ovat yli 400-vuotiaita jättiläisiä.

Sieniä kasvaa puistossa noin 3 000 lajia, hyönteisiä 9 000 ja nisäkkäitäkin noin 60 lajia. Näkyvimpiä ja luontoturisteja eniten kiinnostavia lajeja ovat saksanhirvi eli isokauris, villisika, ilves, susi, karhu, euroopanmajava ja tietysti visentti, joita Białowieżassa vaeltaa noin 300 yksilöä. Lintuharrastajia alue kiinnostaa myös – siellä pesii noin 180 lintulajia. Huippuharvinaisuuksina esiintyvät sepelsieppo, sarakerttunen, mustahaikara, tammi- ja syyriantikka. Pöllö- ja tikkalajisto on muutenkin edustava, joukosta löytyvät myös pohjoinen pohjantikka ja meillä harvinainen valkoselkätikka.

Turisteja ja hakkuita

Puolan Białowieżassa on tiukasti varjeltu 47 neliökilometrin alue, jossa puiden kaataminen on kiellettyä. Alueelle ei pääse ilman opasta. Opas löytyy Białowieżan kylästä helposti, eikä opastus maksa kuin muutaman kympin. Asiansa hyvin osaavien oppaiden tarinat puiston historiasta, kasveista ja eläimistä ovat mielenkiintoisia ja rahalleen saa hyvän vastineen. Vuosittain Białowieżaan tutustuu noin 200 000 turistia.

Białowieżan erikoisuudesta ja suojelun tarpeesta huolimatta alueelle on annettu hakkuulupia ja onpa Valko-Venäjän puolelle perustettu sahakin hyödyntämään ainutlaatuista puustoa. Maailmalla onkin kerätty adresseja ja yritetty poliittisesti vaikuttaa suojelun tiukentamiseksi. Marraskuussa 2017 EU:n tuomioistuin määräsi 100 000 euron uhkasakon, mikäli Puola jatkaa hakkuita. Puolan mukaan hakkuilla ehkäistiin kirjanpainajakuoriaisen aiheuttamia tuhoja. Huhtikuussa 2018 EU:n tuomioistuin antoi päätöksen, jonka mukaan Puola rikkoi hakkuillaan EU:n ympäristölakia. Tuolloin Puolan ympäristöministeriön uutisoitiin kunnioittavan päätöstä.

On syytä toivoa, että päätös pitää. Ainutlaatuisen metsäalueen tuhoaminen näinä aikoina on täysin vastoin ajankohtaisia vaatimuksia teoista monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Białowieża on yksi maailman erikoisemmista metsäalueista, jonka soisi säilyvän tulevillekin sukupolville: Białowieżassa luontomatkailija pääsee näkemään, millainen oli koko Eurooppaa peittänyt lehtimetsämeri vielä joitakin satoja vuosia sitten.

Teksti ja kuvat: Hannu Eskonen

Artikkeli on julkaistu Naturan numerossa 2/2019.