Eduskuntavaalit järjestetään 14. huhtikuuta. Naturan mennessä painoon ehdokasasettelu on vielä kesken, mutta jo nyt ehdolle on asettunut useita aineenopettajia monista puolueista. Lopettavassa eduskunnassa on opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan 19 opettajataustaista kansanedustajaa. Se on paljon, lähes kymmenen prosenttia kaikista edustajista. Edellisessä eduskunnassa opettajia oli vieläkin enemmän, 28 edustajaa.
Politiikassa tausta ei kuitenkaan ratkaise, vaan arvot: saman ammatin edustajat eivät välttämättä ole samaa mieltä edes omaa työtä koskevissa kysymyksissä. Kansanedustaja joutuu tehtävässään ottamaan kantaa todella laajasti moniin yhteiskuntaa koskeviin keskusteluihin. Työnjakoa tehdään jonkin verran eduskuntaryhmien sisällä, ja esimerkiksi valiokuntajäsenyydet ohjaavat kunkin edustajan seuraamia aihepiirejä henkilökohtaisen kiinnostuksen ohella. Lainsäädäntötyön apuna toimivat viranhaltijat, puolueiden omat valmistelijat, ulkopuoliset asiantuntijat ja lobbarit, kukin omista lähtökohdistaan käsin.
Biologian ja maantieteen opetuksen vinkkelistä katsottuna tuleva eduskunta ja varsinkin uusi hallitus ovat tärkeitä toimijoita. Eduskunta laatii valtion budjetin joka säätelee kuntien rahoitusta, mikä näkyy suoraan peruskouluissa ja suurimmassa osassa lukioita. Lisäksi eduskunta päättää vuosittain tiedeolympiatoiminnan sekä kesälukiotoiminnan rahoituksesta. Tuleva hallitus puolestaan käsittelee uuden lukion opetussuunnitelman, jota parhaillaan valmistellaan opetushallituksen asettamissa työryhmissä.
Tulevien neljän vuoden aikana tullaan päättämään myös monista biologian, maantieteen ja terveystieteiden alaan liittyvistä kysymyksistä. Biologian ja maantieteen opettajien liitto on jäsenenä useissa kattojärjestöissä, jotka ovat julkaisseet omia tavoitteitaan eduskuntavaaleihin liittyen. Vaalitavoitteita kirjanneista järjestöistä Väestöliitto vaatii toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden kehittämistä sekä kehitysyhteistyömäärärahojen nostoa, Suomen luonnonsuojeluliitto luonnonsuojelumäärärahojen lisäämistä sekä kivihiilen ja turpeen energiakäytön kieltoa.
Nyt valittava eduskunta joutuu ottamaan kantaa isoihin kysymyksiin: ilmastonmuutoksen hillintään, julkisten palveluiden rahoittamiseen ja syrjäytymiskehityksen katkaisemiseen. Äänestäjät päättävät, ketkä asioita linjaavat. Sen vuoksi uskallan väittää, että huhtikuun toinen sunnuntai on monella tavalla vuoden tärkein päivä.
Teksti: Hanna Kaisa Hellsten
Artikkeli on julkaistu Naturan numerossa 1/2019
