Kamerat ja niiden tuottamat kuvat ovat jalkautuneet viimein myös luonnonsuojelun avuksi. Käynnissä oleva tutkimus tekee pääkaupunkiseudun eläimistön tutuksi riistakamerakuvien ja valmiiden tehtävien avulla.

Riistakamerat luonnonsuojelussa

Viime vuosina riistakameroiden käyttö luonnonvaraisten eläimien tutkimuksessa on lisääntynyt suorastaan räjähdysmäisesti. Riistakamerat ovat mahdollistaneet luonnonvaraisten eläimien tutkimisen suurilla alueilla, kaikkina vuorokauden aikoina, vuoden ympäri. Vielä muutama vuosikymmen sitten luonnonvaraisten eläimien tutkimus perustui ihmisten tekemiin henkilökohtaisiin havaintoihin ja seurantoihin. Kameroiden avulla tutkijat voivat kartoittaa laajojen alueiden eläimistöä ja saada tietoa lajien populaatiodynamiikasta sekä lajien välisistä suhteista.

Riistakamera toimii itselaukaisujärjestelmällä, joka aktivoituu esimerkiksi kameran edessä tapahtuvasta liikkeestä. Kamera voidaan myös säätää ottamaan kuvia tai videota tietyin väliajoin. Kameran tyypistä riippuen kuvaa tai videota voidaan saada jopa sadan metrin päästä kamerasta. Yöaikaankin kamerat kuvaavat ohi kulkevan eläimen kymmenien metrien päästä.

Riistakameratutkimus on jalkautunut myös pääkaupunkiseudulle. Helsingin yliopistossa on käynnissä tutkimus, joka pyrkii selvittämään pääkaupunkiseudun eläimistöä, erityisesti viherkäytäviä hyödyntävää lajistoa. Tutkimuksessa tarkastellaan 20 viherkäytävää, joita on kahta tyyppiä: metsäisiä ja purouomien viherkäytäviä. Kullakin viherkäytävällä on kolme riistakameraa puolentoista kilometrin välein, yhteensä kameroita on siis 60. Riistakamerat on asennettu maastoon maalis-huhtikuussa 2018 ja ne kuvaavat eläimistöä vuoden 2019 toukokuuhun asti.

Pirstoutuminen uhkaa kaupunkiluontoa

Jatkuvasti levittäytyvä ja tiivistyvä kaupunkirakentaminen tuhoaa eläimille tärkeitä elinympäristöjä ja heikentää tai katkaisee jäljelle jäävien elinympäristölaikkujen välisiä yhteyksiä. Kaupungistuminen on yksi luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen katoamisen pääasiallinen syy myös maailmanlaajuisesti. Uhanalaistumiskehitystä ei ole saatu pysäytettyä Suomessakaan, vaan uhanalaisten lajien määrät ovat jatkuvasti huolestuttavasti kasvaneet. Monimuotoisuus on perusedellytys ekosysteemien toiminnalle ja niiden tuottamille palveluille – viimekädessä siis myös ihmisen hyvinvoinnille.

Kun elinympäristöjen väliset yhteydet katkeavat, eläimien levittäytyminen vaikeutuu, elinympäristösaarekkeiden populaatiot eristäytyvät ja alkavat erilaistua. Pirstoutuminen kasvattaa paikallispopulaatioiden sukupuuttoriskiä. Erityisen haitallista maiseman pirstoutuminen on maata myöten liikkuville eläimille, mutta elinympäristölaikkujen välisten etäisyyksien kasvaessa myös esimerkiksi hyönteisten siirtyminen laikulta toiselle hankaloituu.

Kaupungistumisen myötä myös luonnonsuojelu on siirtynyt kaupunkiin: enää ei riitä, että luontoa suojellaan kaupungin ulkopuolella. Oleellista kaupunkiluonnon suojelussa ja ekologisesti toiminnallisen maiseman turvaamisessa on toisiinsa kytkeytyneiden viherkäytävien muodostaman ekologisen verkoston säilyminen. Vaikka ekologisen verkoston merkitys luonnon monimuotoisuudelle tunnistetaan ja tunnustetaan, urbaanien alueiden viheryhteyksien merkitys tunnetaan kaupunkiluonnon suojelussa vielä huonosti.

Kaupunkien viherkäytävät ovat yleensä suhteellisen kapeita, mutta saattavat silti toimia elinympäristöinä ja levittäytymisreitteinä yllättävän monimuotoiselle lajistolle. Erityisen kiinnostavia kohteita ovat pienvedet ja niiden lähiympäristö. Vesistöt itsessään ovat monille lajeille tärkeitä elinympäristöjä, ja monet eläinlajit liikkuvat mielellään jokivarsia myöten.

Purot, ojat ja joet ovatkin yhtenäisten viheralueiden (metsät, niityt, puistot) ohella ihanteellisia ekologisia käytäviä, joita hyödyntävät sekä vesi-, että maaeläimet. Pienvesien rooli korostuu kaupunkiympäristössä, sillä rannoille jätetään usein rakentamattomia ja lähes luonnontilaisia kaistaleita. Suurin osa aiemmista kaupunkiekologisista tutkimuksista on keskittynyt vertailemaan urbaaneja ympäristöjä maaseutumaiseen luontoon, eikä erityyppisten urbaanien viherkäytävien merkitystä lajistolle vielä juuri tunneta.

Riistakameratutkimuksella pyritään selvittämään metsien ja pienvesien muodostaman ekologisen verkoston toimivuutta ja sen merkitystä eläimille tiheästi rakennetulla pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena on selvittää, käyttävätkö urbaanien pienvesien muodostamia ekologisia käytäviä suurempi joukko eläinlajeja kuin sellaisia viherkäytäviä, joissa vesistöä ei ole. Jatkuvasti tiivistyvällä pääkaupunkiseudulla on välttämätöntä tunnistaa erilaisia viherkäytäviä käyttävien lajien tarpeet, sekä ekologisen verkoston eri osien väliset yhteydet. Tutkimusalueella asuu jo joka viides suomalainen, ja alueen väkiluvun on ennustettu jatkavan kasvuaan myös tulevaisuudessa. Tutkimuksen tulokset antavat tulevaisuudessa suuntaviivoja luontoa huomioivalle kaupunkisuunnittelulle.

Tehtävä- ja kuvapankki

Tutkimuksessa syntyvistä riistakamerakuvista on koottu erityisesti pääkaupunkiseudun asukkaille suunnattu avoin kuvapankki. Kuvapankin yhteyteen kootaan tehtäviä opettajien hyödynnettäväksi. Lapsien kiinnostus ja innostus herättävät monesti myös aikuisten mielenkiinnon, ja siksi kuvapankin yhteyteen on laadittu oppilaita aktivoivia tehtäviä. Tausta-ajatuksena on tehdä lähiluontoa tutuksi ja herätellä ihmisiä oman lähiluontonsa tarkkailemiseen. Kaupunkilaisille annetaan mahdollisuus tutustua oman asuinalueensa eläimistöön uudella tavalla: monikaan ei ole onnistunut näkemään etenkään hämäräaktiivisia tai muutoin vaikeasti havaittavia lajeja.

Sivuston kuvapankista voi tarkastella riistakamerakuvia lajikohtaisesti tai kotikaupungin mukaan. Käyttäjä pääsee myös itse vertailemaan metsäisten ja purollisten viherkäytävien lajeja sekä havaitsemaan mahdollisia lajistoeroja. Sivustolle on pyritty valitsemaan laadultaan mahdollisimman hyviä kuvia, joissa lajityypilliset piirteet ovat mahdollisimman selkeitä. Osa eläimistä liikkuu pääasiassa yöllä, jolloin edellä mainitut kuvavaatimukset eivät aina toteudu. Kuvista on kuitenkin suhteellisen helppo havaita ja tunnistaa lajeja.

Tehtäväpankkiin on pyritty tekemään tehtäviä eri-ikäisille lapsille, eri luokka-asteet huomioiden. Lisäksi joukossa on tehtäviä, joissa ympäristöoppi ja biologia yhdistyy muiden oppiaineiden, kuten kuvaamataidon, maantiedon ja matematiikan kanssa. Sivusto ei ole vielä täysin valmis, vaan sivustolle lisätään kuvia ja tehtäviä sitä mukaan, kun niitä kameroihin tallentuu ja tehtäviä ehditään laatimaan. Lisäyksistä huolimatta sivusto on jo yleisölle auki, ja esimerkiksi opettajien hyödynnettävissä. Sivusto on yhteensopiva niin pc:lle, tabletille kuin älypuhelimelle.

Riistakamerakuvat ja tehtävät löytyvät osoitteesta https://elaimetkaupungissa.wordpress.com/

Tutkimukseen liittyvät Facebook-sivut https://www.facebook.com/pkseudunvilliluonto

Teksti: Mia Vehkaoja

Artikkeli on julkaistu Naturan numerossa 1/2019