Pikku - Syöte. Pudasjärvi.

Tykky rikkoo puita

Tykyllä tarkoitetaan puissa olevaa lunta, jäätä ja huurretta. Talvisin tykkyä on kaikkialla Suomessa, alavilla mailla tämä puita peittävä lumivaippa on irtonaista ja ensimmäinen kunnon tuuli pudottaa lumet maahan. Vaara‑alueilla ja tuntureilla tykky sitä vastoin kestää ja irrottaa otteensa puista vasta auringon säteilyn sulattamana keväällä.

Alavilla mailla tykky syntyy lumisateesta. Osa satavasta lumesta jää aina puihin. Jos satava lumi sattuu olemaan märkää, tarttuu se hyvin kiinni oksiin. Tällaiset nollakelillä sataneet tykkylumet saattavat pysyä puissa pitkään. Lumi jäätyy kiinni oksiin ja putoaa vasta uuden sulakelin tullessa.

Tykylle on ominaista se, että jo syntynyt tykky kerää tehokkaasti uutta tykkyä ympärilleen. Näin oksia ympäröivä lumi‑ ja jääkuorrutus muodostuu paksuksi. Alavilla Etelä‑ ja Keski‑Suomen mailla tykky sulaa ennen kevättä ja kevättuulet pudottelevat viimeisetkin lumen rippeet oksista.’

Tonnien jääkuorma

Tykkyä kutsutaan tieteelliseltä nimeltään galiksi. Komeimmat tykkymetsät sijaitsevat Itä‑ ja Pohjois‑Suomen vaaroilla ja tuntureilla. Tällaisten tykkyvaarojen ketju alkaa Pohjois‑Karjalasta ja jatkuu Kainuun kautta Kuusamoon ja Sallaan. Täällä sanotaankin, että vaarojen kuusikot ovat maan nostamia ja taivaan painamia. Toisin sanoen kuusten juuristoa lahottaa juurikääpä eli maannousemasieni ja latvaa ja oksia murjoo talvisaikainen tykky.

Vaarojen tykkymetsät syntyvät eri tavalla kuin alavilla mailla. Näille itäisen Suomen Vaara‑alueille tulee jatkuvasti lännestä ja lounaasta kosteita, lumisia ilmamassoja. Vaarojen rinteillä lumisade jatkuu, mutta kostea ilma alkaa myös nousta rinteitä pitkin ylös. Ilma jäähtyy ylös noustessaan noin asteen sataa metriä kohti. Tämä aiheuttaa sen, että vaarojen rinteillä ja lakialueilla puihin kiteytyy huurretta ja jäätyy alijäähtynyttä vettä. Tällä tavalla syntyvä tykky tiivistyy kovaksi jääksi ja kiinnittyy oksiin erittäin lujasti. Vaarojen tykky häviääkin vasta keväällä sulaessaan, siihen eivät tuulet vaikuta.

Komeita tykkykuusia katsellessa ihmettelee helposti puiden kestämää valtavaa jäätaakkaa. Tykkyä mittailtaessa on huomattu, että sitä voi olla yhden puun päällä jopa kolmesta neljään tonnia. Suurimmat tykkykerrokset ovat tietysti lakialueilla. Ero rinteisiin verrattuna voi olla jopa kahdeksankertainen.

Tuhansia kiloja painava lumi‑ ja jääkerros aiheuttaa lakialueiden puille suuren taakan. Useimmat niistä eivät tätä taakkaa kestä, vaan niiden latva tai oksat katkeavat. Usein lakialueiden puut ovatkin useampilatvaisia. Oulun Yliopiston suorittamissa laskennoissa Posion Riisitunturilla tykyn vioittamia puita oli runsaasti. Lakialueen kuusista 70 prosenttia ja männyistä 80 prosenttia oli vioittuneita.

Tykyn vioittamiin halkeamiin ja repeämiin iskevät kesällä helposti erilaiset sienitaudit kuten lahovika. Eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että tykky voi olla tärkeimpiä metsärajaa määrääviä tekijöitä.

Tykkymetsikössä hiihtely on kuitenkin mukavaa. Komeat tykyn peittämät puut asettuvat ladun varteen kuin taivaisiin kurottavat patsaat ja vaaralta aukeaa huikaiseva talvimaisema yli lumisten metsien ja järvenselkien.

Teksti ja kuvat: Hannu Eskonen, FM, EFIAP

Artikkeli on julkaistu Naturan numerossa 1/2018.

Kuva ylhäällä: Kevättalven aurinko valaisee Pikku-Syötteen tykkyjä.

Kuva 2: Tykkykuusikossa hiihtely alkutalvisessa kaamoksessa on mieleenpainuva kokemus; komeat maisemat ja tykkypatsaat luovat retkelle komeat puitteet. Kuva Ylläksen Kukastunturilta.

Tykkykuusikossa hiihtely alkutalvisessa kaamoksessa on mieleenpainuva kokemus; komeat maisemat ja tykkypatsaat luovat retkelle komeat puitteet. Kuva Ylläksen Kukastunturilta.

 

Kuva 3: Joulu Pallaksella. Tykkykuusikoa hämärässä keskitalven valossa.

Joulu Pallaksella. Tykkykuusikoa hämärässä keskitalven valossa.

 

Kuva 4: Tykky voi myös tappaa puita. Metsänrajalla ankarat talviolosuhteet tekevät puiden elämisen mahdottomaksi. Kuva Pelkosenniemen Pyhätunturilta.

Tykky voi myös tappaa puita. Metsänrajalla ankarat talviolosuhteet tekevät puiden elämisen mahdottomaksi. Kuva Pelkosenniemen Pyhätunturilta.

 

Kuva 5: Hiihtolomalla tykkyjen keskellä hiihtely tai lumikenkäily on elämys. Kylmä viima käy luihin ja ytimiin, mutta maisemat ovat kauniit Luostolla.

Hiihtolomalla tykkyjen keskellä hiihtely tai lumikenkäily on elämys. Kylmä viima käy luihin ja ytimiin, mutta maisemat ovat kauniit Luostolla.

 

Pyhä-Luoston kansallispuisto. Sodankylä.

Tykkyjen keskeltä voi löytää hienoja valoilmiöitä. Kuva Luostolta.

 

Kuva 7: Auringonnousu tykkyjen keskellä Pikku-Syötteellä jää varmasti mieleen.

Auringonnousu tykkyjen keskellä Pikku-Syötteellä jää varmasti mieleen.

 

Kuva 8: Kiiruna on Suomen karaistunein lintu. Jäätävästä tuulesta, lumesta, jäästä ja erittäin niukasta ravinnosta huolimatta ne elävät paljakalla kesät talvet. Kiirunat ovatkin ainoita lintuja joita tykkyjä ihaileva ihminen voi tavata tuntureilla talvisin.

Kiiruna on Suomen karaistunein lintu. Jäätävästä tuulesta, lumesta, jäästä ja erittäin niukasta ravinnosta huolimatta ne elävät paljakalla kesät talvet. Kiirunat ovatkin ainoita lintuja joita tykkyjä ihaileva ihminen voi tavata tuntureilla talvisin.

 

Kuva 9: Jo maaliskuulta alkaen saapuvat tykkytuntureille myös pulmuset.

Jo maaliskuulta alkaen saapuvat tykkytuntureille myös pulmuset.