jasenilmoituslomake

Kuluneet 20 vuotta

Biologian ja maantieteen opettajien liiton virallinen historiikki päättyy vuoteen 1997. Tämän jälkeen opetussuunnitelmat ovat uudistuneet, Suomessa on siirrytty sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin ja käytössä on myös sähköisiä oppikirja. Joidenkin asioiden kanssa tarvitaan taas kärsivällisyyttä: opetusvelvollisuuksien muuttaminen on edelleen agendalla.

Edunvalvonta edellä

Biologian ja maantieteen opettajien liiton kuluneet vuodet ovat olleet aktiivisen edunvalvontatoiminnan vuosia. Naturan haastattelemat liiton entiset puheenjohtajat ovat tehneet valtavasti töitä asioiden edistämiseksi.

Jukka Talvitie kuvaa liiton edunvalvontatoimintaa seuraavasti:

– Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on tärkeä kasvattaa sosiaalista pääomaa saadakseen tavoitteitaan eteenpäin. Organisaation arvojen ja toiminnan täytyy olla samansuuntaisia. Näiden täytyy näkyä ja kertoa samalla siitä, mitä hyötyä biologian ja maantieteen opetuksesta on suomalaisessa yhteiskunnassa. Koulutuksen resurssit, kuten rahoitus, ryhmäkoot ja tuntijako ovat pääosin poliittisia päätöksiä.

– Opetusvelvollisuuksien korjaaminen oli aktiiviaikoinani jatkuvasti esillä. Siihen yritimme vaikuttaa monin tavoin, esimerkiksi taivuttelemalla OAJ:n silloista puheenjohtajaa. Kyseessä on kuitenkin jokseenkin mahdoton yhtälö: ylimääräisiä resursseja ei tarvittavissa määrin ollut saatavissa, ja OAJ:n päättävässä elimessä, valtuustossa, suurin osa aineenopettajista on ollut niitä, joilla opetusvelvollisuus on perinteisesti alhainen, liiton entinen puheenjohtaja Eira Poranen muistelee.

Opetusvelvollisuuksien lisäksi liitto on ollut aktiivinen opetussuunnitelmatyössä sekä tuntijakoasioissa. Monesti kysymys on ollut torjuntavoitoista. Liitto on ollut 90-luvun loppupuolelta tähän päivään aktiivinen vaikuttaja myös opettajien ammattijärjestön OAJ:n suuntaan ja osallistunut varsinkin pedagogisten opettajajärjestöjen eli POE:n toimintaan. Yhteistyötä on tehty muiden aineopettajajärjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja opetushallituksen kanssa.

– Opetussuunnitelmien tulisi olla kaunein BG-käyntikortti, Mervi Skyttä sanoo.

– Erityisen rankkaa järjestötyö oli, kun yritettiin edistää biologian ja maantieteen opetusta perusopetuksen ja lukion tuntijakopäätöksissä. Lausuntoja annettiin, ministereitä ja kansanedustajia juostiin tapaamassa, kirjeitä päättäjille ja muille vaikuttajille lähetettiin vino pino. Karvas oli pettymys, kun juuri mikään ei edennyt, Skyttä jatkaa.

– Perusopetuksen osalta torjuimme tuntien vähenemisen, sekä heikennykset yleisiin tavoitteisiin ympäristöasioiden osalta. Valitettavasti lukion osalta emme onnistuneet yhtä hyvin, kertoo Jukka Talvitie.

– Kaudellani sekä perusopetuksen, että lukion tuntijaot uudistuivat. Liitto antoi useita lausuntoja ja vaikutti päättäjiin. Valitettavasti toinen lukion pakollinen maantieteen kurssi menetettin tuntijakouudistuksessa, vaikka yritimme yliopistoprofessoreiden kanssa sitä estää, Sirpa Lappalainen sanoo.

Liitto on toiminut edunvalvojana myös muissa kuin omien oppiaineiden asioissa.

– Kävin muutamaan otteeseen opetusministerin puheilla ja tapasin kansanedustajia eduskunnassa. Hyvin usein teemana oli ympäristökasvatuksen aseman vahvistaminen, joka tavallaan oli myös omaa edunvalvontaamme. Me biologi-maantieteilijät olimme niitä, jotka pitivät asiaa tärkeänä ja jotka sitä koulussa hoitivat, Eira Poranen sanoo.

Uusia avauksia

Monet liiton toimintamuodoista ovat vakiintuneet viimeisten 20 vuoden aikana. Eräs merkittävä toimintamuoto on Biologian ja maantieteen tiedeolympiatoiminnan aloittaminen. Vuonna 1997 liito järjesti ensimmäisen kansallisen biologiakilpailun, jonka perusteella valittu joukkue osallistui Turkmenistanissa järjestettyihin kansainvälisiin biologian olympialaisiin. Tuloksena oli neljä pronssimitalia. Myöhemmin kuvioihin tuli mukaan maantieteen olympiatoiminta.

Liitossa tehtiin paljon muutakin.

– Yksi ideoimani hanke oli Nuoren opettajan matkastipendin perustaminen. Halusin sen kunnianosoitukseksi niille henkilöille, jotka aikoinaan perustivat Suomen Luonnonhistorian ja Maantieteen opettajien matkailurahaston. Olen erittäin iloinen siitä, että rahaston perustajille kuuluva kunnianosoitus mainitaan aina, kun stipendi julistetaan haettavaksi, Eira Poranen sanoo.

Vuonna 2008 liiton myyntitoiminnan järjestämiseksi perustettiin BG-tuote oy. Yritys myi painettuja abioppaita, t-paitoja, kartta-aineistoja sekä muuta opetusmateriaalia. Myynti ei kuitenkaan kasvanut toivotusti laman iskettyä kuntien talouksiin. Abioppaat vanhenivat, kun ylioppilaskirjoitukset sähköistyivät. Lopulta vuonna 2016 BG-tuotteen toiminta päätettiin keskeyttää.

Toimistossa tapahtui

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana liiton toimisto on muuttanut, ensin Mechelininkadulle Etu-Töölöön omiin tiloihin ja myöhemmin Pasilaan vuokralle.

– Eräs konkreettinen asia puheenjohtajakaudellani oli liiton uuden toimistohuoneiston ostaminen Mechelininkadulta. Se paransi liiton työntekijöiden ja hallituksen toimintaa: oli mahdollista järjestää kodikkaasti ja sujuvasti monenlaisia tapaamisia, kokouksia ja jopa juhlatilaisuuksia omassa ympäristössä. Ja kun huoneistosta aikanaan luovuttiin, se kuulemma osoittautui erittäin hyväksi sijoitukseksi, Eira Poranen sanoo.

Liiton toimiston myyntiä vauhditti tieto tulevasta putkiremontista. Liiton vuosikokous antoi hallitukselle valtuudet selvittää toimiston mahdollista myyntiä, ja perusteellisten selvitysten jälkeen tilasta päätettiin luopua. Vanhan talon putkia parempia sijoituskohteita löydettiin rahastoista ja kiinteistöistä.

Myös toimiston miehityksessä tapahtui muutoksia. Liiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Anne Sorsa-Vainikka jäi ensin vuonna 2014 vuorotteluvapaalle ja vuonna 2015 virkavapaalle. Elokuussa 2015 hän irtisanoutui työstään ja siirtyi kotiseudulleen hotelliyrittäjäksi. Hänen sijaisenaan toiminut Hanna Kaisa Hellsten valittiin liiton vakinaiseksi toiminnanjohtajaksi.Vuonna 2015 vaihtui myös Naturan päätoimittajuus Eila Jerosen erotessa tehtävästään.

Viimeisimmät vuodet ovat olleet liitossa taloudellisesti huonoa aikaa. Asian korjaamiseksi liitossa luovuttiin toimistosihteeristä. Viimeisimpänä tehtävässä työskenteli Nilla Kettunen.

– Itse olen humoristisesti todennut, että olen tehnyt kohta kaiken mahdollisen liiton toiminnassa: myynyt toimitilan, vaihtanut toiminnanjohtajan ja Naturan päätoimittajan sekä irtisanonut toimistosihteerin ja lakkauttanut BG-tuotteen. Ehkä näistä jälkipolvet sitten muistavat minun toimikauteni, veistelee Sirpa Lappalainen.

Tulevaisuuden toimintaan

Liiton entisten puheenjohtajien haastatteluista paistaa läpi yhteisöllisyys. Kouluttautuminen, opintomatkat, erilaiset ajankohtaishankkeet ja yhteistyö ovat olleet liiton kantavia tekijöitä ainakin viimeiset 20 vuotta ja varmasti pidempäänkin.

– Opettajien työympäristö ja tarpeet ovat toisenlaisia nyt kuin ennen. Minusta tuntuu, että ajan yksilökeskeisyys, netti ja some ovat lohkoneet ihmisten vapaa-ajan ja ammatillisen mielenkiinnon kohteet pienemmiksi ryhmiksi ja projekteiksi. Minusta oleellisen toiminnan kartoittaminen ihan lähivuosiksi on tärkeää, tarvitseeko aineopettaja BMOL:a ja mitä konkreettista liitto tarjoaa jäsenmaksun vastineeksi? Kymmenen vuoden päästä maailma on taas toisenlainen, Matias Lommi sanoo.

– Liiton haasteena on rakentaa sellaista yhteisöllisyyttä, joka auttaa jäseniä rakentamaan aikaa yhteisten asioiden edistämiseen. Miten löydämme oikeat ihmiset oikeille paikoille, jotta liiton toiminnalla on annettavaa heille henkilökohtaisesti, iloa muille jäsenille ja hyötyä koko yhteiskunnalle. Laumaeläiminä ihmiset ovat vahvoja vain yhdessä, vain yhdessä voimme iloita, vain yhdessä voimme kasvaa ihmisinä, Jukka Talvitie sanoo.

Liitolle on varmasti tarvetta myös tulevaisuudessa. Jos menneiltä kahdelta vuosikymmeneltä on jotain erityistä opittavaa, niin ainakin se käy selväksi, ettei biologian ja maantieteen asemaa opetuksessa voida ottaa annettuina. Niiden puolesta tehdään töitä myös jatkossa. Siihen on myös hyvät mahdollisuudet.

– Suurten uudistusten jälkeen BMOL on saanut talouttaan tasapainotettua ja toimintaa on sähköistetty sekä nykyaikaistettu. Liiton toiminnassa on aktiiveja, jotka ovat innostuneita ajamaan yhteistä asiaa. Suhtaudun tulevaisuuteen positiivisesti, sanoo Sirpa Lappalainen.

– Naturan lukijoille haluan sanoa, että biologian ja maantieteen opettajien järjestössä toimiminen on parhaimmillaan hauskaa ja herkullista yhteistyötä. Se vaatii, mutta myös antaa paljon. Uudet toimijat: tulkaa rohkeasti mukaan! Yhdessä olemme enemmän, Mervi Skyttä sanoo.

Aineistona on käytetty BMOL:n puheenjohtajien sähköpostihaastatteluja.

Teksti: Hanna Kaisa Hellsten
Kuva: BMOL 1927-1997 -historiikki. Kuvassa ensimmäinen jäsenilmoituslomake.
Artikkeli on julkaistu Naturan numerossa 3/2017

BMOL:n puheenjohtajat 1997-2017

Erja Poranen 1994-1999

Mervi Skyttä 2000-2005

Matias Lommi 2006-2007

Jukka Talvitie 2008-2011

Sirpa Lappalainen 2012-2017

 

Poimintoja BMOL:n historiasta

  • 1924 Ensimmäiset kesäpäivät järjestetään. Einar Fieandt ehdottaa yhdistyksen perustamista luonnontieteiden opettajille. Fysiikan ja kemian opettajat eivät olleet halukkaita olemaan sellaisessa mukana.
  • 1927 Suomen luonnonhistorian ja maantieteen opettajien liitto perustetaan. Puheenjohtajana toimi yliopettaja, professori K.E. Kivirikko.
  • 1931 Liiton jäsenmäärä on 193 henkilöä. Liitto merkitään yhdistysrekisteriin. Liitto vaatii opetuksen ylityön korvaamista, mutta asia ei etene huonon taloustilanteen vuoksi.
  • – talvisota, jatkosota
  • 1947 Liitto kerää jäseniltään varat bussin ja kuorma-auton hankintaan opintomatkatoimintaa varten.
  • 1948 Biologien autosäätiö ja Luonnonhistorian ja Maantieteen Opettajain Liiton Matkailurahasto perustetaan.
  • 1962 Liiton ensimmäiseksi työntekijäksi palkataan kassanhoitaja Aino Pesonen.
  • 1967 Natura ilmestyy ensimmäisen kerran. Aarre Vuorjoki valitaan lehden vastaavaksi toimittajaksi ja Lyyli Virtanen toimistosihteeriksi.
  • 1967 Liiton tilinhoitajan tehtäviin lisätään tiedotussihteerin työt.
  • 1971 Ensimmäisen luokkien ryhmäjako-ohjeet ilmestyvät. Biologia lasketaan työaineisiin, jolloin toinen opetusryhmä saatiin muodostaa yli 20 oppilaan luokkiin. Myöhemmin myös maantieto laskettiin työaineeksi liiton lobbauksen tuloksena.
  • 1972 BMOL palkkaa liitolle sivutoimiseksi toiminnanjohtajaksi Osmo Kontturin.
  • 1972 Pohjoisimmassa Suomessa siirrytään peruskoulujärjestelmään. Liitto luopuu toimitilastaan Suomen luonnonsuojeluliiton nurkissa.
  • 1974 Seija O. Lähdesmäki valitaan liiton ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi.
  • 1974 Biologian ja maantieteen opettajat uhkaavat Opettajien keskusjärjestöä (nyk. OAJ) jäsenmaksulakolla. Tavoitteena oli painostaa ammattijärjestöä puuttumaan opetusvelvollisuuksiin. Liiton mukaan biologia ja maantiede pitää rinnastaa fysiikkaan ja kemiaan. BMOL harkitsee irrottautumista OK:sta ja liittymistä Biologiliittoon.
  • 1974 BMOL vuokraa MAOL:in kanssa toimitilat Arkadiankadulla.
  • 1974 Ensimmäinen B&MG -Tiedote ilmestyy
  • 1975 Valtiovarainministeriö perustaa biologian opettajien palkkaustoimikunnan. Seurauksena palkka nousee laborointien vuoksi 5 prosenttia.
  • 1975 Liitto ostaa osakkeen AKAVA-talosta, jonne liiton toimisto muuttaa vuonna 1976.
  • 1975 Liitto palkkaa toimistoapulaisen. Myöhemmin tehtävä muuttuu toimistosihteerin työksi.
  • 1977 Oppikoulujärjestelmä lakkaa, kun pääkaupunkiseutu siirtyy peruskouluun.
  • 1980 BMOL:n toiminnanjohtajan tehtävästä tulee kokopäiväinen.
  • 1982 Ensimmäinen Metsävisa järjestetään.
  • 1983 Matkailurahasto lakkautetaan.
  • 1983 BMOL:n piirijako muutetaan siten, että toiminnassa on 24 piiriä.
  • 1986 Kouluhallitus antaa ohjeen kokoelmanhoitokorvauksesta.
  • 1989 BMOL järjestää koululaisille tarkoitetun Ympäristövisan. Toiminta jatkuu 90-luvulle.
  • 1990 Liiton toimisto muuttaa Viipurinkadulle.
  • 1995 Liiton toimisto muuttaa Mechelininkadulle.
  • 1995 B&MG-Tiedotteen nimi muuttuu BMOL-Tiedotteeksi.
  • 2006 Ylioppilaskirjoituksissa siirrytään ainereaaliin.
  • 2015 BMOL:n omistama tila Mechelininkadulla myydään, ja liiton toimisto muuttaa Ratamestarinkadulle vuokralle. Samoissa tiloissa toimii Suomen kielenopettajien liitto sekä kieliyhdistyksiä.
  • 2016 Liiton omistama BG-tuote keskeyttää toimintansa, sillä painetun opetusmateriaalin kustantaminen ei enää kannata.
  • 2016 Maantieteen ylioppilaskoe sähköistyy ensimmäisten aineiden joukossa.
  • 2017 BMOL täyttää 90 vuotta.