Mistä lajien nimet tulevat?

Suomessa toimii useita eri eliöryhmiin erikoistuneita yhdistyksiä ja toimikuntia, joiden yhtenä päätehtävänä on ollut suomenkielisen nimistön luominen omalle eliöryhmälleen. Suomalaisten runsastunut matkailu ulkomailla ja lisääntynyt tietämys ja tiedonvälitys erilaisista eksoottisista lajeista on lisännyt toiveita saada maapallon eri eliölajeille myös suomenkieliset nimet.

Monilla ryhmillä on oma erityinen nimistötoimikunta, joka tekee yhteistyötä Biologian Seura Vanamon kanssa. Vanamo pyrkii koordinoimaan suomenkielisen nimistön kehitystyötä. Tarvittaessa apuun kutsutaan myös Kielitoimisto. Olemme koonneet tähän lähteitä, joista lajinimiä voi halutessaan etsiä.

Nisäkkäät

Nisäkkäiden suomenkieliset nimet ovat herättäneet runsaasti keskustelua nimistötoimikunnan esitettyä oman ehdotuksensa koko maailman nisäkkäiden nimiksi. Virallisia nimiä ei vielä ole. Seuraavasta lähteestä löytyy ehdotus maailman 4629 nisäkkään nimeksi. Yksi nimihankkeen päätavoitteista oli muuttaa harhaanjohtavat nimet nykykäsityksen mukaisiksi. Suurin työ on ollut niiden noin 3500 lajin nimeämisessä, joilla tähän mennessä ei ole ollut suomenkielistä nimeä lainkaan.

Nimistötoimikunta on itsenäisesti toimiva ryhmä, joka antaa ehdotuksensa julkisesti kommentoitavaksi ja lausuntokierrokselle. Nimistön hyväksymisestä päätetään kommenttien ja lausuntojen käsittelyn jälkeen. Ehdotuksen julkaisusta huolehtii Luonnontieteellinen keskusmuseo.

http://koivu.luomus.fi/luonto/nimet/nisakkaat/

Linnut

Myös lintuharrastajien valtakunnallisella yhdistyksellä BirdLife Finlandilla on oma nimistötoimikunta, joka on jo luonut kattavan nimistön koko maailman tunnetulle lintulajistolle. Luettelo löytyy sekä kirjallisena, että digitaalisessa muodossa.

http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/haku.shtml, luettelon painettua versiota myy Birdlife Lintuvaruste Suomi. 9740 lajia.

Matelijat ja sammakkoeläimet

Maailmassa tunnetaan tällä hetkellä matelijoita yli 9 500 lajia ja sammakkoeläimiä reilu 7 000 lajia. Näistä vain murto-osalla on suomenkielinen nimi, eivätkä läheskään kaikki käytössä olevat nimet ole vakiintuneita: samalla lajilla voi olla useita nimiä, tai sama nimi saattaa viitata useampaan eri lajiin. Tuhansien lajien lisäksi suomenkielinen nimi puuttuu myös lukuisilta suvuilta, heimoilta ja muilta taksoneilta. Nimistötoimikunnan tavoitteena on tuoda selkeyttä tähän kaaokseen ja luoda suomenkielinen nimistö matelijoille ja sammakkoeläimille. Monien muiden eläinryhmien parissa toimivia toimikuntia on ollut olemassa jo vuosia. Matelijat ja sammakkoeläimet olivat ennen vuotta 2007 ainoat selkärankaisryhmät, joille ei ollut olemassa omaa nimistötoimikuntaa.

Toistaiseksi suomenkieliset nimet ovat saaneet krokotiilieläimet ja Euroopan sammakkoeläimet ja matelijat. Nimistöhaku löytyy osoitteesta

http://www.herpetomania.fi/nimisto/julkaisut.htm

Kalat

Maailman 506 kalaheimoa ja 8454 kalalajia myös suomen kielellä löytyy kirjasta:

Varjo, Markku, Koli, Lauri ja Harri Dahlström (2004). Maailman kalojen suomenkieliset nimet.

Selkärangattomat eläimet

Tämän jättimäisen eläinryhmän kaikkien lajien nimeäminen tulee viemään aikaa varmasti vuosikymmeniä. Ulkomaiset lajit ovat suurimmaksi osaksi nimeämättä tyystin, valitettavasti myös suomalaiset lajit ovat useimmiten vailla nimiä. Viime aikoina monien lajiryhmien harrastajat ovat aktivoituneet ja tuottaneet opaskirjoja omista lajiryhmistään. Aikaisemmin lajitasoisia kirjoja ei ollut olemassakaan. Nyt koko suomalainen lajisto löytyy yksistä kansista ja otuksille on myös annettu suomalaiset nimet. Seuraavassa tuoreimpia lähdekirjoja:

Perhoset

Perhosten suomenkielisiä nimiä voi etsiä kirjoista:

Nissinen, K. (2013). Lennä, safiirisoturi. Maailman päiväperhoslajien suomenkieliset nimet. Osa 1. Ritariperhoset. Kaaliperhoset. Täpläperhoset

Silvonen, K., Top-Jensen, M. ja Fibiger, M. (2014). Suomen päivä- ja yöperhoset. .

Hämähäkit

Hämähäkkien nimistö uusittiin kokonaan viime vuonna. Samalla uusittu nimistö on varmasti radikaalein muutos eläimistössämme. Nimistötoimikunnan tavoitteena oli lyhentää nimiä ja tehdä niistä samalla lajeja paremmin kuvaavia. Lähes jokaisen hämähäkin nimi muuttui. Jo pelkkä hämähäkki –nimikin on nykyään hämikki. Uusi nimistö löytyy nettisivulta:

http://www.exoskeletal.info/foorumi/viewtopic.php?f=7&t=76

Kirjallisessa muodossa nimistö löytyy kirjasta:

Pajarre, R. (2014). Hämikki ja seitsemän seittiä.

Hyönteiset

Heliövaara, K., Mannerkoski, I. ja Siitonen, J. (2004). Suomen sarvijäärät.

Haarto, A. ja Kerppola, S. (2007). Suomen kukkakärpäset.

Heliövaara, K. ja Roslin, T. (2009). Suomen lantakuoriaiset.

Karjalainen, S. (2010). Suomen sudenkorennot.

Karjalainen, S. (2009). Suomen heinäsirkat ja hepokatit.

PUTTE -KIRJAT

Putte –projektilla tarkoitetaan puuttellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelmaa. Se on ollut käynnissä vuodesta 2009 ja jatkuu vielä vuoteen 2016. Projektin yhtenä tavoitteena on tuottaa tutkijoille, viranomaisille ja harrastajille käyttökelpoisia määritysoppaita eri eliöryhmistä. Samalla kirjoihin kootaan koko lajiryhmän suomalainen lajisto ja annetaan niille nimet. Tähän mennessä on jo ilmestynyt määritysoppaat seuraavista lajiryhmistä.

Rintala, T. ja Rinne, V. (2011). Suomen luteet.

Rintala, T., Kumpulainen, T. ja Ahlroth, P. (2014). Suomen verkkosiipiset.

Koivunen, A., Malinen, P., Ormio, H., Terhivuo, J. ja Valovirta, I. (2014). Suomen kotilot ja etanat.

Heliövaara, K., Mannerkoski, I., Muona, J., Siitonen, J. ja Silfverberg, H. (2014). Hyppivät ja hohtavat – Suomen sepät, rikkasepät, sepikät ja jalokuoriaiset.

KASVIT

Suomalaisten kasvien nimistö on pääosin vakiintunut käyttöön. Helpoiten nimet löytää kirjasta

Mossberg, B. ja Stenberg, L. (2003). Suuri Pohjolan kasvio.

Puista on tehty oma puuuvartisten kasvien nimiluettelo, jonka tarkoitus on tarjota helppokäyttöinen työkalu sellaisille jotka joutuvat työssään tai harrastuksensa parissa miettimään mikä on jonkin puulajin (tai muun puuvartisen kasvin) käypä tieteellinen tai suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen nimi. Luetteloa voi käyttää myös jos haluaa selvittää, mikä on kirjallisuudesta löytyvän vieraskielisen nimen suomenkielinen vastine. Kaikki luettelon lajit ovat sellaisia, joita kasvaa joko luontaisesti tai viljeltynä ainakin jossain päin Suomea.

http://www.metla.fi/metinfo/puulajit/puulajit-nimet.htm

Myös muita kasveja voi etsiä Kansalliskirjaston Finto-palvelusta, joka löytyy

http://onki.fi/fi/browser/overview/kassu

Jäkälät

Putte –projekti on tuottanut myös perusteellisen jäkäläoppaan:

Stenroos, S., Ahti, T., Lohtander, K. ja Myllys, L. (2011). Suomen jäkäläopas.

Sienet

Sienimaailmakin on saanut viimeaikoina omat julkaisunsa.

Niemelä, T. (2005). Käävät –puiden sienet.

Salo, P., Salo, U. ja Niemelä, T. (2006). Suomen sieniopas.

Härkönen, M. ja Sivonen, E. (2011). Limasienet.

von Bonsdorff, T., Kytövuori, I., Vauras, J., Huhtinen, S., Halme, P., Rämä, T., Kosonen, L. ja Jakobsson, S. (2014). Sienet ja metsien luontoarvot.

 

Teksti: Hannu Eskonen ja Hannele Heino

Teksti on julkaistu Naturan numerossa 1/2015